Yhden palkansaajan perheet voivat kokea enemmän masennusoireita kuin vanhemmat kahden palkansaajan perheissä

Yhden palkansaajan perheet voivat kokea enemmän masennusoireita kuin vanhemmat kahden palkansaajan perheissä

Uumajan yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että yhden palkansaajan perheet kärsivät yleensä enemmän masennusoireista kuin vanhemmat kahden palkansaajan perheissä.

Lasten kasvatus vaatii työ- ja yksityiselämän uudelleenjärjestelyä, jolla voi olla seurauksia mielenterveydelle. Uumajan yliopiston sosiologian apulaisprofessori Anna Baranowska-Rataj käytti uudessa tutkimuksessa European Social Survey -tutkimuksen tietoja. Tutkimus sisältää validoidun version Center for Epidemiologic Studies Depression Scale -asteikosta, joka on suunniteltu tunnistamaan populaatiot, joilla on riski sairastua masennukseen. Analyysit keskittyivät 7 779 kumppaniin 25 Euroopan maassa, iältään 20–50-vuotiaita ja esikouluikäisiä lapsia. Anna Baranowska-Rataj tutki näiden tietojen perusteella, kuinka palkallisen ja palkattoman työn jako vaikutti vanhempien psyykkiseen hyvinvointiin.

"Jotkut parit omaksuvat roolierikoistumisen, jossa toinen puolisoista keskittyy palkkatyöhön ja toinen palkattomaan työhön. Tällainen roolien erikoistuminen helpottaa perheen tarpeiden hallintaa, mutta myös riistää toiselta vanhemmilta työhön liittyvät taloudelliset ja muut kuin rahalliset edut."

Tulokset osoittavat, että yhden palkansaajan perheet kärsivät masennusoireista useammin kuin kaksituloisten perheiden vanhemmat. Tämä on ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että roolien erikoistuminen luo suotuisat olosuhteet pienten lasten vanhemmille. Se korostaa myös kahden palkansaajan perhemallin etuja, joka tarjoaa molemmille puolisoille tulonlähteitä ja ei-rahallisia etuja, kuten aikarakennetta ja sosiaalisia kontakteja.

Julkiset toimet voivat vähentää työ- ja perhe-elämän konflikteja

Erot masennusoireiden tasoissa vanhempien välillä kahden palkansaajan ja miesten elättäjäperheissä vaihtelivat maittain. Maissa, joissa lastenhoitopalvelujen saatavuus on korkeampi, mielenterveyserot olivat suurempia kuin maissa, joissa lastenhoitopalveluja on saatavilla paremmin. Toisin sanoen kahden palkansaajan perheen edut miesten elättäjäperheeseen verrattuna ovat suuremmat, kun lastenhoitopalvelujen saatavuus on korkeampi.

Tälle mallille voi olla useita selityksiä. Lastenhoitopolitiikka vähentää työn ja perhe-elämän ristiriitoja kahden palkansaajan pariskunnille ja luo paremmat mahdollisuudet työskennellä useammalla työtunnilla, mikä tarkoittaa myös korkeampia tuloja työssäkäyville vanhemmille. Parempi ansaintapotentiaali voi puolestaan ​​vähentää taloudellisten vaikeuksien riskiä ja siten rajoittaa masennusoireita kahden palkansaajan perheissä. Vaihtoehtoinen selitys voisi olla lisätä painetta kotona oleviin vanhempiin tehdä palkkatyötä."

Anna Baranowska-Rataj, sosiologian apulaisprofessori, Uumajan yliopisto, Ruotsi

Ehkä ei ole yllättävää, että tutkimus osoitti myös, että työttömien kotitalouksien vanhemmilla oli eniten masennusoireita.

"Tämä havainto auttaa ymmärtämään vanhempien palkkatyön jaon pitkän aikavälin seurauksia", Anna Baranowska-Rataj jatkaa. "Koska perheet jäävät todennäköisimmin työttömiksi, kun miespuolinen elättäjä menettää työpaikkansa, roolien erikoistumiseen liittyy lyhytaikaisen vanhemman hyvinvoinnin heikkenemisen lisäksi pitkäaikainen riski siirtyä kaksoistyöttömyyteen, mikä liittyy vielä vakavampiin mielenterveysongelmiin."

Tätä hanketta rahoitti Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) Euroopan unionin Horizon 2020 -tutkimus- ja innovaatioohjelman avustussopimuksella nro 802631 (HEALFAM: The Effects of Employment on Health of Family Members) PI. Anna Baranowska-Rataj.

Lähde:

Uumajan yliopisto

Viite:

Baranowska-Rataj, A., (2022) Vanhempien työnjaon vaikutus masennusoireisiin: Sosiaalipolitiikan moderoiva rooli. Acta Sociologica. doi.org/10.1177/00016993211066261.

.