Lääkepula Peißenbergissä: Lasten astmalääkkeet puuttuvat!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Tohtori Philipp Kircher varoittaa akuutista lääkepulasta Saksassa, joka vaarantaa miljoonia potilaita. Lääkärit improvisoivat, mutta syyt ovat monimutkaisia.

Dr. Philipp Kircher warnt vor akuten Medikamentenengpässen in Deutschland, die Millionen Patienten gefährden. Ärzte improvisieren, doch die Ursachen sind komplex.
Tohtori Philipp Kircher varoittaa akuutista lääkepulasta Saksassa, joka vaarantaa miljoonia potilaita. Lääkärit improvisoivat, mutta syyt ovat monimutkaisia.

Lääkepula Peißenbergissä: Lasten astmalääkkeet puuttuvat!

Viime aikoina monet potilaat Saksassa ovat kohdanneet yhä useammin vakavia ongelmia elintärkeiden lääkkeiden hankkimisessa. Erityisen havaittavissa on pula lääkkeistä, kuten salbutamolista, joka on tärkeä astmalääke, jota tällä hetkellä ei ole saatavilla. Tohtori Philipp Kircher, Peißenbergin St. Ulrichin apteekin omistaja ja Baijerin proviisorikamarin tiedottaja, kuvaili huolestuttavaa tilannetta vastuualueellaan.

"Etenkin lasten tärkein astmalääke - salbutamoli - puuttuu. Tällä hetkellä sitä ei ole saatavilla koko Saksassa", Kircher selittää pienten potilaitten terveydestä huolestuneena. Vaikka hänen apteekkinsa sai äskettäin pienen lähetyksen Yhdysvalloista, se on vain väliaikainen ratkaisu. Välttämättömien lääkkeiden puute ei kuitenkaan koske vain astmalääkkeitä, vaan myös sairauksien, kuten Lymen taudin, hoitoon käytettäviä antibiootteja.

Syitä toimitusten pullonkauloihin

Nykyisten pullonkaulojen syyt edustavat monimutkaista vuorovaikutusta. Yksi keskeinen tekijä on ylivoimainen riippuvuus tuotannosta Kiinassa, jossa valmistetaan noin 90 prosenttia Saksan markkinoille tarvittavista lääkkeistä. Tämä riippuvuus tekee terveydenhuollon alttiiksi häiriöille, olipa kyse kuljetusongelmista tai tuotannon seisokeista.

"Joskus valmistajat antavat jopa 99 prosentin alennuksia", Kircher selittää. Tällaiset hinnanalennukset saavat monet siirtämään lääketuotannon Kiinaan, jossa palkat ovat alhaisemmat ja ympäristömääräykset ovat vähemmän tiukat. Saksassa itsessään ei juurikaan ole alkuperäisiä lääkkeitä valmistavia valmistajia, koska tunnetut yritykset, kuten Hexal tai Ratiopharm, pakkaavat vain Kiinassa valmistettuja tuotteita.

Lisäksi on toinen huolenaihe: Jotkut lääkkeet eivät usein ole enää saatavilla Saksan markkinoilla, koska valmistajat haluavat välttää uhkaavia taloudellisia tappioita. "Jos saksalainen yritys saa vain viisi senttiä lääkkeestä, se myy mieluummin Romaniaan tai Kreikkaan, joissa maksetaan korkeampia hintoja", Kircher sanoo. Tämä tilanne asettaa järjestelmän kriittiseen tilanteeseen, jota entisestään pahentaa sairausvakuutusyhtiöiden ja politiikan jatkuva hintapaine.

Toinen huolestuttava seikka on valtava hallinnollinen vaiva, joka apteekkien on tehtävä puuttuvien lääkkeiden hankkimiseksi. Viime vuosina on ollut yli 20 miljoonaa dokumentoitua toimituspulaa. ”Kymmenen prosenttia työajastani kuluu nyt pullonkaulojen käsittelemiseen”, Kircher kertoo.

Poliittiset reaktiot ja niiden seuraukset

Kircher pitää erityisen turhauttavana terveysministeri prof. Karl Lauterbachin lausuntoja, joka vähätteli tilannetta ja ilmoitti, että toimitusten pullonkaulat olivat jo vähentyneet merkittävästi. "Miljoonat saksalaiset potilaat kokevat päinvastaista joka päivä", hän korostaa. Tämä poliittisten lausuntojen ja käytännön todellisuuden välinen epätasapaino korostaa politiikan ja potilaiden tarpeiden välistä kuilua.

Kircher vaatii enemmän tunnustusta apteekkarien ja terveydenhuollon työntekijöiden ponnisteluille. "Teemme mitä voimme sillä vähällä mitä meillä on", hän vetoaa poliittiseen maisemaan, jotta se vihdoinkin toimisi ja ottaisi terveydenhuoltojärjestelmän kiireelliset ongelmat vakavasti. Eräs esimerkki, jonka Kircher mainitsee, on viimeinen jäljellä oleva eurooppalainen antibioottien ja penisilliinin tuotantolaitos Itävallassa. Hän näkee tämän positiivisena mallina, jota Berliinin tulisi jäljitellä vähentääkseen riippuvuuttaan Kiinan vakiintuneista tuotantolaitoksista.

Tilanne osoittaa, että kotimaista lääketuotantoa on edistettävä, jotta miljoonien potilaiden terveyttä ei enää altisteta pulariskille. Kuten Kircher tiivistää, poliitikkojen on aika käsitellä näitä tärkeitä kysymyksiä ja etsiä pitkän aikavälin ratkaisuja ennen kuin tilanne pahenee entisestään. Lisätietoja ja yksityiskohtaista raportointia lääkehuollon nykytilanteesta saat mm. Lue lisää osoitteesta www.merkur.de.