Kuten tutkimus osoittaa, nuoret sota-alueella kokivat suuria traumoja ja päivittäistä stressiä

Kuten tutkimus osoittaa, nuoret sota-alueella kokivat suuria traumoja ja päivittäistä stressiä

Posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD), masennus ja ahdistus olivat todennäköisemmin sodalle altistuneiden nuorten keskuudessa kuin Ukrainan sodan koetteleman alueen ulkopuolella. Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ainutlaatuinen tutkimus on suurin standardoiduilla mittareilla tehty epidemiologinen tutkimus, jossa selvitetään vuoden 2014 Venäjän ja Ukrainan sodan vaikutuksia nuorten mielenterveyteen.

Poikkileikkaustutkimuksessa oli mukana 2 766 nuorta, jotka asuivat tutkimuksen aikana sodan runtelemalla Donetskin alueella ja Ukrainan rauhallisemmalla Kirovogradin alueella. Tutkimus perustui syyskuusta 2016 tammikuuhun 2017 kerättyihin tietoihin, yli kaksi vuotta Venäjän ensimmäisen Ukrainan hyökkäyksen jälkeen vuonna 2014.

Tämä tutkimus osoitti, että nuoret sota-alueilla olivat kokeneet paljon sotatraumaa ja päivittäistä stressiä. "60% sota-alueilla asuvista nuorista joutui todistamaan aseellisia hyökkäyksiä, 14% joutui väkivallan uhreiksi ja 30% pakotettiin jättämään kotinsa."

Sanju Silwal, tutkijatohtori, Turun yliopisto, Suomi

Donetskin alueen nuorilla oli yli neljä kertaa todennäköisemmin PTSD kuin Kirovogradin alueella, hieman yli kolme kertaa todennäköisemmin vakava ahdistus ja lähes kolme kertaa todennäköisemmin kohtalainen tai vaikea masennus.

Tutkimuksessa havaittiin myös lisääntynyttä ahdistusta ja masennusta nuorten keskuudessa, jotka asuivat ei-soda-alueella.

Väkivallaton sotatrauma voi vaikuttaa mielenterveyteen yhtä paljon kuin suora sotaväkivalta

Lisääntynyt PTSD-riski ei liittynyt pelkästään väkivallalle altistumiseen, vaan myös sodan aiheuttamiin väkivallattomiin traumoihin, mukaan lukien pakkosiirto ja sosiaalisen tuen menetys.

"Jo vuonna 2016 suurin osa Donetskin alueen nuorista asui vielä ehjien perheidensä kanssa, he eivät menettäneet perheenjäseniä eikä heidän pakotettu jättämään kotejaan. Nykyinen tilanne on kuitenkin vielä pahempi, sillä nuoret eri puolilla Ukrainaa joutuvat kokemaan Venäjän massiivisen hyökkäyksen ja monet perheet joutuvat pakenemaan kodeistaan. Voimme odottaa suurta määrää psyykkisiä häiriöitä." Professori Andre Sourander Turun yliopistosta ja jatkaa:

"Sodan aikana fyysisen, emotionaalisen, sosiaalisen ja kognitiivisen kehityksensä ratkaisevassa vaiheessa olevat nuoret altistuvat julmuuksille, järjestäytyneelle väkivallalle, sosiaalisten verkostojen katoamiselle ja sijoittumiselle. Ukrainan sodan psykologiset vaikutukset nuoriin ja pakolaisia ​​vastaanottaviin maihin on myös tiedostettava tarpeesta tarjota heille oikea-aikaisia ​​ja tehokkaita mielenterveyspalveluita."

Tämä artikkeli on osa laajempaa tutkimusta, jossa tarkastellaan myös nykyisen sotatilanteen vaikutuksia ukrainalaisten lasten ja nuorten mielenterveyteen.

Tutkimus tehtiin INVEST Research Flagship Centerissä. INVEST on Suomen Akatemian lippulaiva sekä Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteinen tutkimuskeskus. INVESTin tavoitteena on antaa hyvinvointivaltioille uusi malli, joka on oikeudenmukaisempi, paremmin ongelmaryhmiin kohdistettu, tulevaisuuteen katsovampi sekä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämpi.

Lähde:

Turun yliopisto

Viite:

Osokina, O. et ai. (2022) Venäjän hyökkäyksen vaikutus nuorten mielenterveyteen Ukrainassa. American Academy of Child & Adolescent Psychiatry -lehti. doi.org/10.1016/j.jaac.2022.07.845.

.