Koiran omistaminen vauvaiässä voi vähentää jatkuvan hengityksen vinkumisen riskiä

Koiran omistaminen vauvaiässä voi vähentää jatkuvan hengityksen vinkumisen riskiä

Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa Journal of Allergy and Clinical Immunology Tutkijat tutkivat geeni-ympäristövuorovaikutuksia (GxE) lemmikkieläinten omistamisen välillä vauvaiässä ja 17q12-21 (astmariski) -lokuksen välillä suhteessa hengityksen vinkumiseen.

Lernen: Der Besitz eines Hundes im Säuglingsalter schützt vor anhaltendem Keuchen bei Asthma-Risikoträgern im Alter von 17 bis 21 Jahren. Bildquelle: Nina Buday/Shutterstock

Viimeaikaisissa genominlaajuisissa assosiaatiotutkimuksissa (GWAS) geneettisillä muunnelmilla selitetty astman periytyvyys oli noin 9 %, kun taas suurissa kaksoistutkimuksissa arvioitu 60-90 %. GxE-vuorovaikutukset ja astman laajat määritelmät lisäävät todennäköisesti "puuttuvaa" perinnöllisyyttä. Early Life Asthma Research (STELAR) -konsortion tutkimusryhmä koottiin viidestä valitsemattomasta syntymäkohortista Isossa-Britanniassa.

Seitsemäntoista yksittäisen nukleotidin polymorfismia (SNP) eri geeneissä 17q12-q21-lokuksessa on liitetty astmaan, vaikka mitään syy-varianttia ei ole vahvistettu. Siitä huolimatta rs2305480, Gasdermin B:n missense-variantti, oli johtava SNP astman pahenemisvaiheita koskevassa tutkimuksessa. Lapsuuden astmassa esiintyy usein herkistymistä lemmikkieläimille (kissoille/koirille).

Tietoja tutkimuksesta

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin GxE-vuorovaikutuksia rs2305480-variantin välillä 17q12-q21-lokuksessa ja lemmikin (koira/kissa) omistajuuden välillä lapsenkengissä. Tiedot kerättiin syntymästä nuoruuteen validoitujen kyselylomakkeiden avulla viidestä STELAR-konsortion kohortista. Kirjoittajat keskittyivät kissan ja koiran omistamiseen erikseen ensimmäisen elinvuoden aikana ja rajoittivat analyysin vain koiranomistajiin, kissanomistajiin ja niihin, joilla ei ollut lemmikkiä.

Vertailuun käytettiin ryhmä koiran- ja kissanomistajia. Tutkijat käyttivät viittä hengityksen vinkumista luokkaa piilevän luokan analyysistä pitkittäishengityksen vinkumista koskevissa tiedoissa. Näitä olivat a) ei koskaan/harvinainen hengityksen vinkuminen, b) varhain alkava remittoiva hengityksen vinkuminen esikouluiässä, c) varhain alkava helpottava hengityksen vinkuminen keskilapsuudessa, d) jatkuva hengityksen vinkuminen ja e) myöhään alkava hengityksen vinkuminen.

rs2305480-variantti genotyypitettiin viidessä kohortissa. Käytettiin astman laajaa binääristä määritelmää, eli astma 16-vuotiaana (AE16). Viisi kohorttia olivat Ashford (ASHFORD), Avon Longitudinal Study of Parents and Children (ALSPAC), Aberdeen Study of Exeema and Asthma Monitoring the Effects of Diet (SEATON), Manchester Asthma and Allergy Study (MAAS) ja Isle of Wight (IOW).

ALSPAC-kohortti analysoitiin erikseen, kun taas loput tutkittiin yhdessä (jäljempänä yhteinen kohortti). ALSPAC:n ja yhteisten kohorttien yhteenvetotilastojen meta-analyysi suoritettiin. rs2305480-genotyypin ja lemmikin omistajuuden välisiä vuorovaikutuksia tutkittiin käyttämällä logistista regressiota.

Multinomiaalinen regressio suoritettiin rs2305480:n ja lemmikin omistajuuden välisen yhteyden ja vuorovaikutusten arvioimiseksi. MAAS-kohortissa maapöly kerättiin 5 vuoden iässä ja määritettiin endotoksiinipitoisuus. Endotoksiinitasot tutkittiin hengityksen vinkumisen ja lemmikkieläinten omistamisen kanssa käyttämällä multinomiaalista regressiota ja vastaavasti Wilcoxon-testiä.

Tulokset

Yhteisessä kohortissa oli 2587 lasta, kun taas ALSPAC-kohortissa oli 6149 lasta. Huomionarvoista on, että 90 % AE16-määritelmän mukaan ei-astmaatikoiksi luokitelluista kuului koskaan/harvoin hengityksen vinkumisen luokkaan. Sitä vastoin 89 % astmaatikoista kuului jatkuvan hengityksen vinkumisen luokkaan. Meta-analyysi osoitti, että rs2305480-variantti liittyi AE16:een ja jatkuvaan ja myöhään alkaneeseen hengityksen vinkumiseen.

Lemmikkieläinten omistajuuden meta-analyysi ei kuitenkaan osoittanut yhteyttä kissan/koiran omistamisen välillä ensimmäisen elinvuoden ja astman tai hengityksen vinkumisen välillä. Muilla kuin lemmikkieläinten omistajilla rs2305480:n G-alleeli liittyi lisääntyneeseen AE16-riskiin, jatkuvaan ja myöhään alkavaan hengityksen vinkumiseen. Samoin G-alleeli liittyi lisääntyneeseen jatkuvan huohotuksen ja AE16:n riskiin kissojen omistajilla.

Koiranomistajilla ei havaittu yhteyttä rs2305480-genotyypin ja AE16- tai huohotusluokan välillä. Logistisen mallinnuksen meta-analyysissä havaittiin, että koiranomistajilla, joilla oli riskialleeli rs2305480, oli huomattavasti pienempi riski jatkuvasta huohotuksesta. Muiden kuin lemmikkieläinten omistajilla, joilla oli (GG) riskifenotyyppi, esiintyi lisääntynyttä jatkuvaa hengityksen vinkumista.

Kissanomistajilla, joilla oli GG-fenotyyppi, oli suurempi riski jatkuvasta huohotuksesta, kuten myös ei-lemmikinomistajilla. Sitä vastoin GG-fenotyyppiä omaavilla koiranomistajilla ei ollut korkeampaa jatkuvan huohotuksen esiintyvyyttä muihin ryhmiin verrattuna. Erityisesti lemmikkieläinten omistajien kodeissa havaittiin korkeampia endotoksiinitasoja kuin kodeissa, joissa ei pidetty lemmikkejä. Tarkemmin sanottuna lisääntyneet endotoksiinitasot yhdistettiin pienempään jatkuvan hengityksen vinkumisen riskiin.

Johtopäätökset

Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkimus osoitti yhteyden riskialleelin rs2305480 ja kohonneen astmariskin välillä koko väestössä. rs2305480-alleeli lisäsi myös jatkuvan ja myöhään alkavan vinkumisen riskiä. Kirjoittajat eivät löytäneet yhteyttä lemmikkieläinten omistamisen ja astman tai hengityksen vinkumisen välillä ensimmäisen elinvuoden aikana väestössä. Kuitenkin, kun GxE-vuorovaikutuksia lemmikin omistajuuden ja genotyypin välillä testattiin, koiranomistajilla (vain) ei enää ollut suurempi astman tai hengityksen vinkumisen riski.

Viite:

• Tutino M, Granell R, Curtin JA, et al. (2022). Der Besitz eines Hundes im Säuglingsalter schützt vor anhaltendem Keuchen bei Asthma-Risikoträgern im Alter von 17 bis 21 Jahren. Zeitschrift für Allergie und klinische Immunologie. doi: https://doi.org/10.1016/j.jaci.2022.10.012 https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0091674922014130

.