Saastunut maaperä ja vesi ruokkivat maailmanlaajuista sydäntautiepidemiaa

Saastunut maaperä ja vesi ruokkivat maailmanlaajuista sydäntautiepidemiaa

Myrkylliset kemikaalit ja mikromuovit maaperässä ja vedessä ruokkivat maailmanlaajuista sydänsairauksien kriisiä – mutta tutkijat sanovat, että ratkaisut ovat käden ulottuvilla.

Hiljattain lehdessä julkaistu tutkimusAteroskleroositarkasteltiin veden ja maaperän saastumisen sekä ihmisten terveyden välisiä yhteyksiä.

Puhdas vesi ja terve maaperä ovat välttämättömiä ihmisten terveydelle, hyvinvoinnille ja ympäristölle. Terve maaperä tukee ekosysteemejä tukemalla ruoan tuotantoa, vedenpidätystä, biologista monimuotoisuutta ja hiilen varastointia. Maaperän huonontuminen uhkaa 40 prosentin terveyttä maailman väestöstä. Lisäksi vuoteen 2021 mennessä yli kaksi miljardia ihmistä asui vesialttiilla alueilla. Vuonna 2019 saasteperäiset sairaudet aiheuttivat yhdeksän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Lisäksi saasteiden osuus oli noin 268 miljoonaa elinvuotta (DALYS).

Ilman ja maaperän saastuminen vaikuttaa merkittävästi Dalyn elämänvaiheisiin, vaikka viimeksi mainittu vaikuttaa pääasiassa ikääntyneisiin ihmisiin. Lisäksi vesien saastuminen lisää lapsikuolleisuutta. Yli kaksi kolmasosaa saasteperäisistä sairauksista on ei-tarttuvia sairauksia (NCD), ja sydän- ja verisuonitaudit muodostavat 60 prosenttia tästä taakasta. Kansainvälisestä toimintasuunnitelmasta ei-tarttuvien tautien ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi puuttuu kuitenkin ympäristön saastumisen lieventäminen. Tutkimuksessa korostetaan myös, että ympäristötekijät, kuten saastuminen, voivat voittaa geneettiset taipumukset sairauksien edistämisessä, mikä korostaa kriittistä aukkoa nykyisissä terveysstrategioissa.

Maaperän saastuminen johtuu haitallisista yhdisteistä, kuten synteettisistä kemikaaleista, raskasmetalleista, taudinaiheuttajista, torjunta-aineista, mikro/nanoplasteista (MNP) ja muoveista, pääasiassa kaivostoiminnasta, teollisuudesta, maataloudesta, huonosta jätehuollosta ja fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta.

MNP:t, nouseva kontaminantti, vapauttavat myrkyllisiä lisäaineita, kuten ftalaatteja ja bisfenoleja, jotka häiritsevät solujen toimintaa ja pahentavat kardiovaskulaarisia riskejä. Paperi korostaa, että MNP:t toimivat muiden myrkyllisten kemikaalien kantajina, mikä voimistaa niiden haitallisia vaikutuksia sydän- ja verisuoniterveyteen sekä aineenvaihdunnan terveyteen. Vaikka veden ja maaperän saastuminen on vähemmän näkyvää kuin ilmansaasteet, se on edelleen kriittistä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin veden ja maaperän saastumisen ja ihmisten terveyden välistä vuorovaikutusta ja korostettiin sydän- ja verisuonisairauksia.

Maaperän epäpuhtauksien tärkeimmät vaikutukset ihmisten terveyteen, osoittamalla vaikutuselimet tai järjestelmät ja ne aiheuttavat epäpuhtaudet. PCB:t, polyklooratut bifenyylit; PBDE:t, polybromidifenyylieetterit; PFA:t, per- ja polyfluorialkyyliaineet; Pops, pysyvät orgaaniset epäpuhtaudet; BTEX viittaa kemikaaleihin bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleeni. Mukautettu Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön raportista (luodettu Agency for Toxic Substances and Disease Registry ja Campanale et al.fao.org/3/cb4894en/online/src/html/chapter-04-3.html​

Kemiallinen saastuminen

Veden ja maaperän saastuminen uhkaa kansanterveyttä myrkyllisillä kemikaaleilla. Vaarallisia aineita ovat polysykliset aromaattiset hiilivedyt, raskasmetallit, orgaaniset liuottimet, torjunta-aineet sekä per- ja polyfluoratut aineet (PFA). Raskasmetallit, kuten lyijy, elohopea, arseeni ja kadmium, aiheuttavat syöpää, hermoston kehityshäiriöitä ja sydän- ja verisuonisairauksia.

Arseeni on suurin syy veteen liittyviin kuolemiin, kun taas lyijy ja kadmium liittyvät iskeemiseen sydänsairauteen ja verenpaineeseen. Jopa vähäinen altistuminen raskasmetalleille lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Pysyvät orgaaniset epäpuhtaudet, kuten torjunta-aineet, dioksiinit ja polyklooratut bifenyylit, kerääntyvät kudoksiin ja häiritsevät hormonitoimintaa.

Bisfenoli A ja PFA:t ovat hormonitoimintaa häiritseviä aineita, jotka lisäävät sydän- ja verisuonitautien, liikalihavuuden ja dyslipidemian riskiä. Hormonitoimintaa häiritsevät aineet ovat myös mukana häiritsemässä vuorokausirytmiä ja metabolista homeostaasia, mikä lisää sydän- ja verisuonitautiriskiä.

Muovin hajoamisesta peräisin olevat MNP:t aiheuttavat oksidatiivista stressiä, endoteelin toimintahäiriötä ja ateroskleroosia. Viimeaikaiset ihmistutkimukset osoittavat, että MNP:t kerääntyvät valtimoplakkeihin ja lisäävät sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä.

Kasvavat todisteet yhdistävät veden ja maaperän saasteet sydän- ja verisuonisairauksiin. Lyijyaltistuminen on tunnettu syy korkeaan verenpaineeseen ja korkeampaan sydän- ja verisuoniperäiseen kuolleisuuteen. Lisäksi veren lyijypitoisuuksien kerrotaan liittyvän kaulavaltimoiden ateroskleroosiin ruotsalaisessa kohortissa, minkä myös Yhdysvalloissa (USA) tehty tutkimus vahvisti.

Eri lähteistä peräisin olevan kemiallisen saastumisen vaikutus ennenaikaisten kuolemantapausten maailmanlaajuiseen taakkaan. Arvioidut maailmanlaajuiset vuotuiset kuolemantapaukset kaikista kemiallisen saasteen lähteistä (A) ja näihin kuolemiin liittyvistä tautiyhtiöistä (B). (C) Kaikesta kemiallisesta saastumisesta johtuvat kuolemat – 20 parhaan maan sijoitus. Väestön kuolleisuusaste kuolleiden ja työkyvyttömyyden elinvuosien (DALYS) osalta lyijyn saastumisen osalta tyypillisenä maaperän saasteaineena (D) ja veden saastumisen (vaarallinen vesilähde, mukaan lukien kemialliset vaarat) (e) osalta raportoitu 20 edustavasta maasta WHO:n eri alueilta.​

Veden ja maaperän saastumisen ekologiset syyt

Elintarvike- ja maatalousjärjestö on korostanut maaperän ratkaisevaa roolia hiilinieluna. Ilmastonmuutos vaikuttaa kuitenkin maailmanlaajuisiin maa-olosuhteisiin, ja Euroopan ympäristökeskus on korostanut lisääntyneitä aavikoitumisen, eroosion, muuttuneiden rannikkomaiden ja maaperän kosteuden vähenemisen riskejä merenpinnan nousun vuoksi. Lisäksi lämpötilan nousulla on vakavia vaikutuksia maatalouden tuottavuuteen.

Ylituotanto häiritsee typen kiertokulkua ja edistää PM2.5-hiukkasten muodostumista ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta. Lannoitteiden ja karjan ylimääräinen typpi reagoi epäpuhtauksien kanssa muodostaen myrkyllisiä hiukkasia, jotka liittyvät aivohalvauksiin ja sydänsairauksiin.

Hakkuiden, kaivostoiminnan, maatalouden laajentumisen ja kaupungistumisen aiheuttama metsien hävittäminen häiritsee ekosysteemejä, pahentaa ilmastonmuutosta ja uhkaa ihmisyhteisöjä ja villieläimiä. Metsät muodostavat kriittisiä hiilinieluja, ja niiden raivaus vapauttaa kasvihuonekaasuja ja heikentää planeetan kykyä absorboida niitä. Metsien hävittäminen häiritsee myös hydrologista kiertokulkua, mikä johtaa muutoksiin sademäärissä, tulviin ja kuivuuteen sekä biologisen monimuotoisuuden kiihtymiseen.

Huonosti suunnitellut kaupungit, joissa on paljon liikennettä, rajalliset viheralueet ja teollisuusalueet lisäävät saastealtistusta. Kaupunkien lämpösaaret ja saastuneet valumat pahentavat sydän- ja verisuonisairauksia, kun taas istuvat elämäntavat liittyvät huonoon infrastruktuurin terveystaakkaan. Lisäksi kaupunkialueiden puutteellinen jätehuolto johtaa maaperän ja veden jatkuvaan saastumiseen raskasmetalleilla ja vaarallisilla kemikaaleilla, mikä lisää entisestään sydän- ja verisuonisairauksia.

Yhteisöt, jotka ovat riippuvaisia ​​metsistä kulttuurikäytännöissä, ruoassa ja perinteisissä lääkkeissä, kohtaavat valtavia haasteita, kuten elintarviketurvan puutetta, toimeentulon menetystä ja siirtymistä. Amazonin maastopalot kiihdyttävät kasvihuonekaasupäästöjä ja biologisen monimuotoisuuden häviämistä ja horjuttavat entisestään alueen hydrologista järjestelmää. Lisäksi ilmassa olevaa pölyä syntyy rakentamisen, päällystämättömien teiden, aavikoiden aiheuttaman tuulieroosion ja maatalouden aiheuttamasta maaperän häiriöstä.

Hengitetty pöly aiheuttaa tulehduksia, oksidatiivista stressiä sekä sydän- ja verisuoni- ja hengityselimiä. Pienemmät pölyhiukkaset voivat päästä verenkiertoon ja heikentää immuunivasteita ja sydän- ja verisuonisairauksia. Tutkimukset ovat yhdistäneet aavikon pölylle altistumisen suurempaan sydän- ja verisuonisairauksien ja hengitysteiden kuolemien riskiin. Ilmastonmuutoksen kiihdyttäessä aavikoitumista, äärimmäisiä sää- ja kuivuusolosuhteita, ilmassa oleva pöly todennäköisesti lisää merkittävästi ilmanlaadun heikkenemistä, mikä oikeuttaa lieventäviä toimenpiteitä.

Loppuhuomautukset

Veden ja maaperän saastuminen vähentää merkittävästi biologista monimuotoisuutta ja uhkaa ihmisten terveyttä ja ekosysteemiä. Altistuminen raskasmetalleille, toksiineille, torjunta-aineille, MNP:ille ja muoville aiheuttaa endoteelin toimintahäiriöitä, häiritseviä vuorokausirytmiä, tulehdusta ja oksidatiivista stressiä. MNP:t synergisoivat kemiallisten lisäaineiden kanssa ja pahentavat sydän- ja verisuonivaurioita mekanismien, kuten pyroptoosin ja NLRP3-tulehdusaktivaation, kautta. Kemialliset epäpuhtaudet voivat synergiaa muiden terveystekijöiden kanssa ja pahentaa NCD-taakkaa. Veden ja maaperän saastumisen vähentäminen liittyy kuitenkin sydän- ja verisuoniterveyteen.

Lieventämisstrategioita ovat muun muassa kemikaaleille altistumisen rajoittaminen ilmanpuhdistuksen, vedensuodatuksen, tupakoinnin lopettamisen ja saastuneiden elintarvikkeiden välttämisen avulla. Paperi korostaa, että lääketieteelliset interventiot, kuten kelaatiohoidot, mukaan lukien EDTA-pohjaiset hoidot, ovat tehokkaita raskasmetallien, kuten lyijyn ja kadmiumin, poistamisessa ja kardiovaskulaarisen riskin vähentämisessä.

Kansanterveystoimenpiteet, kuten korkean tulotason maissa onnistuneesti toteutetut toimenpiteet lyijy- ja kadmiumialtistuksen vähentämiseksi, ovat vähentäneet merkittävästi sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta. Poliittisilla aloitteilla, kuten Euroopan komission Zero Pollution Vision, tavoitteena on vähentää saastumista turvalliselle tasolle vuoteen 2050 mennessä, kun taas EU:n maaperäsopimus asettaa etusijalle maaperän ennallistamisen ja saastumisen vähentämisen.

EU pyrkii myös ehkäisemään maaperän sulkeutumista, parantamaan maaperän biologista monimuotoisuutta, vähentämään aavikoitumista ja parantamaan maaperän orgaanisia hiilivarastoja osana laajempia ennallistamistavoitteita. Lisäksi ravitsemus- ja elämäntapainterventiot tarjoavat suojaavia kardiovaskulaarisia vaikutuksia. Vaikka saastuminen aiheuttaa useita sairauksia, se on ehkäistävissä, eikä se ole taloudellisen kehityksen sivutuote, sillä korkean tulotason maat ovat osoittaneet, että toistettavat, edulliset ratkaisut voivat hallita saastumista.

Lähteet: