Terveys kasvun avaimena: Asiantuntijat vaativat uutta kurssia!

12. maaliskuuta 2025 terveydenhuollon ammattilaisten ryhmä vaati WifOR-instituutin kannanotossa terveyden nostamisen poliittisen toiminnan keskipisteeseen. Tässä asiakirjassa, jonka otsikko on "Terveydellä kasvukriisistä", terveys nähdään vakauden ja kasvun keskeisenä pilarina.

Terveydenhuoltoalan osuus bruttokansantuotteesta (BKT) on vuonna 2023 noin 12 prosenttia, ja se työllistää yli 8 miljoonaa ihmistä. Lehden mukaan ala auttoi taantumaa vaimentamaan luomalla välillisesti 210,3 miljardia euroa lisäarvoa ja 2,7 miljoonaa uutta työpaikkaa. Tämä korostaa, että jokainen terveydenhuoltoon sijoitettu euro tuottaa kansantaloudelle 0,81 euroa lisää.

Terveydenhuollon tärkeitä näkökohtia

Terveydenhuollon innovaatiot vähentävät merkittävästi sairaustaakkaa ja lisäävät osallistumista sosiaaliseen elämään. Saksa voisi näin ollen asettua johtavaksi asemaksi maailmanlaajuisessa terveystaloudessa asettamalla terveydenhuollon julkisten menojen neljänneksi osa-alueeksi liikenneinfrastruktuurin, puolustuksen ja koulutuksen rinnalla.

Ennaltaehkäisy nähdään avaimena lakisääteisen sairausvakuutuksen (GKV) kestävään rahoitukseen. Saksalaiset viettävät keskimäärin 10,82 vuotta elämästään sairauden tai vamman vuoksi. Tautien ehkäisytoimenpiteet voisivat auttaa kuromaan yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden aukkoja. Tarvittavia toimenpiteitä ovat rokotusasteen nostaminen, varhaisen havaitsemisen toimenpiteet ja terveellisten tuotteiden verokannustimet.

Terveydenhuollon digitalisaatiolla on myös tärkeä rooli terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden ja innovaatioiden lisäämisessä. Telelääketiede voisi olla ensimmäinen yhteyspiste potilaille, mikä tuo sekä kustannussäästöjä että tehokkuutta. Tilastojen mukaan Saksassa saattaa olla jopa 690 000 hoitohenkilökunnan pula vuoteen 2049 mennessä, mikä vaarantaisi terveydenhuollon ja talouden.

Digitaalinen muutos terveydenhuollossa

Miten gesundheitswirtschaft.at raportoi, että Itävallassa terveydenhuoltojärjestelmän digitalisaatio on kansainvälisten standardien tasoa keskitasoa. Pandemia ja väestörakenteen muutokset ovat osoittaneet olemassa olevien järjestelmien rajat. Digitalisaatiota ei pidetä vain innovaationa, vaan myös kiireellisenä välttämättömyytenä.

Digitaalisen muutoksen taso on ratkaiseva terveydenhuoltojärjestelmän potentiaalin kannalta. Nykyisen tiedon puute vaikeuttaa toimenpiteiden analysointia ja valvontaa kriisitilanteissa. Sähköinen terveys sisältää kaikki terveydenhuollon sähköiset sovellukset, mutta digitalisaatioasteen yhtenäinen määritelmä ja selkeät mittausmitat puuttuvat.

Itävalta sijoittuu kymmenenneksi Bertelsmann Foundationin digitaalisessa terveysindeksissä. Tanskaa pidetään digitaalisen terveydenhuollon edelläkävijänä, jossa lähes kaikki terveydenhuollon tarjoajat käyttävät sähköisiä terveystietoja ja etälääketiede otettiin käyttöön valtakunnallisesti vuonna 2012.

Itävallan digitaaliseen terveydenhuoltoinfrastruktuuriin kuuluvat e-Card, ELGA ja gesundheit.gv.at. Vuodelta 2023 tehdyn tutkimuksen tulokset osoittavat, että ELGA tunnetaan ja hyväksytään Itävallassa. Suunnitellut laajennukset sisältävät radiologista kuvatietoa ja online-ajanvarauksia helpottamaan kaikkien terveydenhuollon tarjoajien digitaalista yhteyttä.

Sähköisen terveydenhuollon strategia Itävallassa odotetaan toteutettavan vuoteen 2030 mennessä, ja sitä tukevat ylikansalliset instituutiot, kuten WHO, OECD ja EU, jotka ajavat terveydenhuoltoalan kansallisia digitalisaatiostrategioita. EU edistää erityisesti eurooppalaisen terveystietoavaruuden ja terveydenhuollon tekoälyn sääntelykehyksen kehittämistä.