Muuttuva persoonallisuus: Viisi frontotemporaalisen dementian oireita

Muuttuva persoonallisuus: Viisi frontotemporaalisen dementian oireita

Frontotemporaalinen dementia (FTD) on yksi harvinaisimmista dementian muodoista, ja se on saanut enemmän huomiota viime vuosina, erityisesti korkean profiilin tapauksissa, kuten yhdysvaltalaisen näyttelijän Bruce Willisin tapauksessa. Tälle tietylle dementian tyypille ei ole ominaista muistin menetys, kuten tunnetumpi Alzheimerin dementia. Sen sijaan se tulee näkyväksi kärsivän persoonallisuuden ja käytöksen vakavien muutosten kautta, mikä tekee ymmärtämisestä ja tuesta erityisen haastavaa omaisille.

Frontotemporaalinen dementia johtuu aivojen etu- ja temporaalisten alueiden hermosolujen kuolemasta, mikä vaikuttaa ensisijaisesti sairastuneiden emotionaalisiin ja ihmissuhteisiin taitoihin. Syy solukuolemaan on edelleen suurelta osin tutkimatta. Joissakin tapauksissa geneettisellä tekijällä voi olla merkitystä, ja muutokset genomissa johtavat lisääntyneeseen riskiin. Sairaus vaikuttaa miehiin ja naisiin suunnilleen samassa määrin ja voi ilmaantua hyvin nuorena, joskus jopa alle 30-vuotiaana.

Frontotemporaalisen dementian tyypillisiä oireita

Varhaisia ​​oireita, jotka usein kiinnittävät huomiota, ovat empatian menetys ja huomattava apatian tila. Seurauksena voi olla sosiaalinen eristäytyminen, koska kärsineet vetäytyvät usein ystävien ja perheen luota. Lisäksi impulsiivinen ja sopimaton käytös yhdistettynä aggressioon ei ole harvinaista. Nämä käyttäytymismuutokset ovat erityisen huolestuttavia ja voivat tehdä elämisen sairastuneen henkilön kanssa erittäin vaikeaksi.

• Empathieverlust
• Apathie und Gleichgültigkeit
• Enthemmung, auch in sexueller Hinsicht
• Aggressives, gereiztes und unangemessenes Verhalten
• Taktlosigkeit

Nämä oireet voivat olla hyvin ahdistavia perheenjäsenille. He kokevat tuskallisen muutoksen ihmisestä, jonka he kerran tunsivat. Omaiset kohtaavat usein avuttomuuden tunteen, koska emotionaalisuus ja kontaktit läheisiinsä ovat erittäin rajoitettuja.

Frontotemporaalisen dementian diagnosointi on kaikkea muuta kuin helppoa. Oireet tulkitaan usein väärin muiden mielenterveyssairauksien, kuten manian tai skitsofrenian, ilmaisuksi. On ratkaisevan tärkeää, että lääkärit keräävät perusteellisen sairaushistorian, mukaan lukien sukulaisten havainnot ja raportit. Tämä auttaa tekemään oikeat johtopäätökset ja välttämään virheelliset diagnoosit. Diagnostiikkamenettelyt sisältävät yksinkertaisia ​​testejä, kuten Mini-Mental Status Test -testin tai erityisiä inventaariotestejä, jotka keskittyvät käyttäytymiseen.

Tällaisen diagnoosin haaste on suuri, sillä muutokset käyttäytymisessä ja persoonallisuudessa eivät usein liity välittömästi dementian muodon julistamiseen. Tämä voi olla turhauttavaa sekä lääkäreille että sairastuneille ja heidän perheilleen.

Huolimatta dementiadiagnoosin mukanaan tuomista merkittävistä haasteista, on tärkeää, että sairastuneilla on henkilökohtaisia ​​tavoitteita ja heidän lopulliset toiveensa toteuttaa. Sukulaiset voivat olla tärkeässä roolissa tarjoamalla tukea ja ohjausta. Talousasiat kannattaa hoitaa ajoissa ja käydä avointa keskustelua helpottaaksesi siirtymistä tähän vaikeampaan elämänvaiheeseen.

Kaiken kaikkiaan frontotemporaalinen dementia osoittaa valitettavasti, kuinka syvästi sairaus voi vaikuttaa ihmisen ja hänen omaistensa koko elämään. On olennaista, että yhteiskunta kehittää ymmärrystä tähän ja muihin dementian muotoihin liittyvistä haasteista. Tieto oireista ja niiden vaikutuksista on ensimmäinen askel avuntarpeen tyydyttämisessä ja tarvittavan tuen tarjoamisessa sekä sairastuneille että heidän perheenjäsenilleen.