Uusi tutkimus tutkii, voidaanko MIND-ruokavaliota skaalata lihavuuden torjumiseksi.

Uusi tutkimus tutkii, voidaanko MIND-ruokavaliota skaalata lihavuuden torjumiseksi.

Ruotsalaiset tutkijat testaavat, voivatko lihavat aikuiset omaksua aivoille terveellisen MIND-ruokavalion, mikä luo pohjan tuleville tutkimuksille, jotka yhdistävät ravinnon, suoliston terveyden ja psykologisen hyvinvoinnin.

Hiljattain lehdessä julkaistussa tutkimusprotokollassa Ravitsemuksen rajat Tutkijat kuvailivat meneillään olevaa tutkimusta siitä, onko Välimeren DASH-interventio neurodegeneratiivisten sairauksien viivyttämiseksi (MIND-ruokavalio) käytännöllinen, hyväksyttävä ja toteutettavissa lihaville aikuisille.

Tämän tutkimuksen tulokset tarjoavat toteutettavuustietoja ja alustavia todisteita tuleville tutkimuksille, joissa tutkitaan yhteyksiä ruokavalion, Mikrobiomi suolistoon, mielenterveyteen ja liikalihavuuteen, mikä tukee fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistäviä strategioita.

Liikalihavuuden, mielenterveyden ja ravinnon väliset yhteydet

Mielenterveyshäiriöt ja liikalihavuus esiintyvät usein samanaikaisesti ja vaikuttavat merkittävästi yksilön kärsimyksiin ja kansanterveyskustannuksiin. Tarkat yhteydet näiden sairauksien välillä ovat epäselviä, mutta yhä useammat todisteet viittaavat siihen, että ruokavaliolla on olennainen rooli sekä painonhallinnassa että emotionaalisessa hyvinvoinnissa.

Ruotsissa ylipainon ja liikalihavuuden esiintyvyys on lisääntynyt tasaisesti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Yli puolet ruotsalaisista aikuisista on nyt ylipainoisia, ja sukupuolen, syntymämaan ja koulutustason välillä on merkittäviä eroja. Nämä suuntaukset korostavat tarvetta ennaltaehkäiseviin strategioihin, jotka koskevat sekä fyysistä että henkistä terveyttä.

Ruokavalion avulla tapahtuva laihtuminen on yhdistetty lihavien ihmisten mielialan paranemiseen, mutta psykologisia hyötyjä voi syntyä myös ruokavalion ja mikrobiotan vuorovaikutuksesta. Ruokailutottumukset vaikuttavat suoliston mikrobiomiin, joka osallistuu aineenvaihdunnan säätelyyn sekä stressin ja mielialan reitteihin.

MIND-ruokavalion perusteet ja osat

Mediterranean DASH Intervention to Delay neurodegenerative Diseases (MIND Diet) asettaa etusijalle ruoat, jotka sisältävät runsaasti antioksidantteja, kuitua ja terveellisiä rasvoja, jotka tukevat kognitiivista ja suoliston terveyttä. Välimeren ja DASH-ruokavalion täydellisen yhdistämisen sijaan MIND-ruokavalio korostaa erityisesti komponentteja, joita pidetään hyödyllisinä aivojen ja aineenvaihdunnan terveydelle. Jos tämä malli osoittautuu käytännölliseksi ja hyväksyttäväksi, se voi auttaa ihmisiä laihduttamaan ja edistämään psyykkistä hyvinvointia Ruotsissa.

Opintojen rakenne ja osallistujakelpoisuus

MIND-GUT-tutkimus on satunnaistettu kliininen tutkimus, jossa on kaksi ryhmää: interventioryhmä, joka saa MIND-ruokavaliota, ja kontrolliryhmä, joka saa tavanomaisia ​​terveellisen ruokavalion neuvoja. Ruotsin Länsi-Götanmaan alueen yleislääkäreistä ja yhteisöstä rekrytoidaan yhteensä 126 iältään 25–50-vuotiasta lihavaa aikuista. Otoskoko mahdollistaa vankat arvioinnit toteutettavuudesta, kun otetaan huomioon odotettavissa olevat keskeyttämiset.

Osallistujien painoindeksin (BMI) on oltava vähintään 30 kg/m², heillä on oltava pääsy Internetiin ja heidän on oltava valmiita suorittamaan kaikki toimenpiteet. Jos rekrytointi on vaikeaa, BMI-raja voidaan laskea arvoon 27 kg/m². Poissulkemiskriteerit ovat olosuhteita tai hoitoja, jotka voivat häiritä ruokavalion muutosta, kuten laihdutuslääkkeiden ottamista tai tiettyjä terveysongelmia. Eettinen hyväksyntä saatiin ja tietoon perustuvissa suostumusmenettelyissä korostettiin yksityisyyttä ja autonomiaa.

Toimenpiteen toteuttaminen ja tiedonkeruu

Tutkimuksen alussa ja 12 viikon jälkeen koulutettu henkilökunta kerää fyysiset mittaukset, mukaan lukien paino, pituus, kehon koostumus, verenpaine sekä vyötärön ja lantion ympärysmitta. Osallistujat täyttävät verkkokyselyitä väestötiedoista, elämäntapakäyttäytymisestä, psykososiaalisesta hyvinvoinnista, syömiskäyttäytymisestä, suoliston oireista ja ruokavaliosta.

Mielenterveystuloksia kerätään käyttämällä validoituja itseraportointilaitteita, jotka mittaavat ahdistusta, masennusoireita ja koettua stressiä kliinisten diagnoosien sijaan. Ruokavalion noudattamista mitataan yksinkertaistetulla ruokalistalla, joka keskittyy MIND-ruokavalion avainkomponentteihin lähtötilanteessa, viikolla 6 ja 12.

Intervention osallistujat saavat jäsennellyn MIND-ruokavalion ruokailusuunnitelman, jossa painotetaan vihreitä lehtivihanneksia, marjoja, oliiviöljyä, täysjyväviljaa, palkokasveja, pähkinöitä, siipikarjaa ja kalaa. Päivittäinen energiansaanti on rajoitettu 2 300 kcal miehillä ja 1 900 kcal naisilla. Kontrolliryhmän osallistujat saavat ruotsalaisten ohjeiden mukaisia ​​yleisiä ravitsemusneuvoja, mutta ilman kohdennettuja MIND-komponentteja.

Molempia ryhmiä kannustetaan rajoittamaan alkoholia ja välttämään virvoitusjuomia, ja molemmat saavat säännöllisesti muistutuksia, uutiskirjeitä ja neuvoja osallistumisen tukemiseksi. 12 viikon kuluttua osallistujat tekevät laadullisia haastatteluja keskustellakseen hyväksyttävyydestä, esteistä ja parannusehdotuksista.

Mikrobiomin näytteenotto ja tutkimustulokset

Osallistujat toimittavat ulostenäytteitä lähtötilanteessa, viikolla 6 ja viikolla 12 mikrobiomidynamiikan kuvaamiseksi. Näytteet säilytetään kotona ja niitä voidaan siirtää uudelleen, jos viime aikoina on ollut sairaus, kuume, ripuli tai antibioottien käyttö, joka voi vaikuttaa tuloksiin. Laboratorion prosessit satunnaistetaan erävaikutusten vähentämiseksi.

Ensisijaisia ​​tuloksia ovat sitoutuminen, säilyttäminen ja hyväksyttävyys. Toissijaisia ​​tuloksia ovat muutokset suoliston mikrobiomissa, ahdistuneisuus, masennusoireet, koettu stressi, paino, rasvamassa, vyötärön ja lantion välinen suhde ja BMI. Analyysit ovat alustavia, ja niiden tarkoituksena on antaa tietoja tuleville tehokkuustutkimuksille.

Kansanterveyden merkitys ja tulevaisuuden suunnat

Tämä protokolla arvioi, voidaanko MIND-ruokavalioon perustuvaa interventiota realistisesti toteuttaa lihavilla aikuisilla, mikä on välttämätön askel, ennen kuin sekä fyysistä että henkistä terveyttä edistäviä interventioita voidaan toteuttaa laajemmassa mittakaavassa.

Jos mahdollista, tämä lähestymistapa voisi antaa tietoja henkilökohtaisista ravitsemusstrategioista ja kansanterveyspolitiikoista aivojen terveellisen ruokavalion edistämiseksi. Integroimalla ruokavalion, emotionaalisen hyvinvoinnin ja mikrobiomin tutkimuksen tavoitteena on tarjota perustavaa näyttöä tuleville laajamittaisille tutkimuksille, jotka käsittelevät terveyteen liittyvän liikalihavuuden useita ulottuvuuksia.

Lähteet: