Lasten fyysinen aktiivisuus voi estää tupakanpolton murrosiässä

Lasten fyysinen aktiivisuus voi estää tupakanpolton murrosiässä

Nuoret saattavat olla vähemmän todennäköisiä tupakoinnin aloittamiseen, jos he aloittavat lapsuudestaan ​​kohtalaisella tai voimakkaalla fyysisellä aktiivisuudella (MVPA), osoittaa uusi brittiläisen Bristolin ja Exeterin yliopistojen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyössä tehty tutkimus sekä Itä-Suomen yliopisto. Tulokset julkaistiin Journal of Behavior Research and Therapy -lehdessä.

Lapsuuden ja teini-iän tupakointi on vahva ehkäistävissä oleva riskitekijä ennenaikaisille rakenteellisille ja toiminnallisille sydänvaurioille jo 20-luvun puolivälissä. Fyysisen aktiivisuuden interventiotutkimukset ovat raportoineet tupakoinnin vähentyneen aikuisilla. Lasten ja nuorten tupakoinnin estämiseksi tehdyt fyysistä aktiivisuutta koskevat tutkimukset ovat kuitenkin olleet epäselviä tutkimusten lyhyiden kestojen, pienen väestökoon ja fyysistä aktiivisuutta koskevien tietojen puutteen vuoksi.

Tämä tutkimus on suurin ja pisin seuranta kiihtyvyysmittariin perustuvasta MVPA:sta ja tupakointikäyttäytymisestä maailman nuoressa väestössä. 2 503 lasta Bristolin yliopiston 90-vuotiaiden lasten kohortista seurattiin 11–24-vuotiaita. Tupakoinnin esiintyvyys 13-, 15- ja 24-vuotiaina oli 1,5 %, 13,5 %. 26,6 %.

Lähtötilanteessa lapset viettivät kuusi tuntia päivässä istumista, kuusi tuntia kevyessä liikunnassa ja noin 55 minuuttia päivässä MVPA:ssa. Nuorten aikuisten seurannassa yhdeksän tuntia päivässä istuttiin, kolme tuntia kevyessä liikunnassa ja noin 50 minuuttia päivässä MVPA:ssa. Lasten paastoverinäytteistä mitattiin myös toistuvasti matalatiheyksinen lipoproteiinikolesteroli, korkeatiheyksinen lipoproteiinikolesteroli, triglyseridi, glukoosi, insuliini ja erittäin herkkä C-reaktiivinen proteiini. Verenpaine, syke, sosioekonominen asema, sydän- ja verisuonitautien sukuhistoria sekä kaksoisenergiaröntgenabsorptiometrialla mitattu rasvamassa ja laiha massa otettiin huomioon analyyseissä.

Tutkimuksen mukaan kuudella 1000:sta MVPA:han osallistuneesta lapsesta 11-vuotiaana 60 % 13-vuotiaista olisi ottanut ensimmäisen tupakkahuukun, koska he olivat osallistuneet MVPA:han lapsuudesta asti.

Myöhemmin seurannassa havaittiin vaatimattomampi ehkäisevä vaikutus. Jatkuva altistuminen MVPA:lle lapsuudesta nuoreen aikuisuuteen voi estää tupakoinnin 8:lla 1000 nuoresta aikuisesta, kun tupakoinnin esiintyvyys oli 266 per 1000 nuorta aikuista.

Lisäksi teini-ikäiset, jotka olivat tupakoimattomia 13- ja 15-vuotiaana, viettivät 15 minuuttia päivässä 24-vuotiaana verrattuna niihin, jotka olivat tupakoineet 13- ja 15-vuotiaana.

Lapsuuden altistumista ei prospektiivisesti yhdistetty tupakoinnin aloittamisen ja jatkuvan tupakoinnin riskiin.

The MVPA-smoking preventive potential had strong causal consistency in all statistical models tested, but the effect diminished through young adulthood. Sitäkin tärkeämpää on, että lainsäädäntö suojelee nuoria tupakanpoltolta ja nikotiinin käytön aloittamiselta. "

Andrew Agbaje, lääkäri ja apulaisprofessori (lehtori) kliinisestä epidemiologiasta ja lasten terveydestä, Itä-Suomen yliopisto

"Tupakointi aikuisiällä on hyvä asia, mutta myöhäistä, sillä nuorilla on edelleen sydänsairauksien jäännösriski seuraavien 30 vuoden ajan, koska sama vaikuttava aine sekä savussa että savuttomassa tupakassa on nikotiini", Agbaje päättää.

Agbajen tutkimusta tukevat Jenny ja Antti Wihurin säätiön, Suomen Kulttuurirahaston Keskusrahaston, Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahaston, Orionin tutkimussäätiön, Aarne Koskelon säätiön, Antti ja Tyyne Soinisen säätiön, Paulon säätiön, Paulon säätiön, Aarne Koskelon säätiön, Paulon säätiön, Aarne Koskelon säätiön, Yrjö, Paavos Nurmi Nurmi-Säätiön Tutkimus, Ida Montinin säätiö, Eino Räsäsen rahasto, Matti ja Vappu Maukosen rahasto, Pediatrian tutkimussäätiö, Alfred Kordelinin säätiö ja Novo Nordiskin säätiö.

Lähteet: