Astma ja antibioottien käyttö lisäävät sinusleikkauksen todennäköisyyttä

Astma ja antibioottien käyttö lisäävät sinusleikkauksen todennäköisyyttä

Poskionteloiden korjausleikkauksen todennäköisyys, mukaan lukien nenäpolyypin poisto, on suurempi, jos potilaalla on astma tai hän saa antibiootteja ensimmäisen leikkauksen aikana. Vanhempi ikä ei kuitenkaan ennustanut korjausleikkausta uuden tutkimuksen mukaan. Rekisteripohjaisessa väestötutkimuksessa tarkasteltiin korjausleikkauksen todennäköisyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä henkilöillä, joilla oli krooninen rinosinusiitti ja nenäpolyypit ja joille tehtiin endoskooppinen poskionteloleikkaus.

Nenäpolyypit ovat hyvänlaatuisia limakalvon ulokkeita, jotka vaikeissa tapauksissa voivat tukkia sieraimet kokonaan. Nenäpolyypit kehittyvät usein pitkittyneen poskiontelotulehduksen yhteydessä, mikä johtaa krooniseen rinosinusiittiin, johon liittyy nenäpolyyppeja.

Kroonista sarvikuonon horniittia, johon liittyy nenäpolyyppeja, hoidetaan nenän kautta annettavilla kortikosteroideilla ja taudin edetessä suun kautta annettavilla kortikosteroideilla. Jos nämä hoidot eivät riitä, polyypit voidaan poistaa kirurgisesti poskionteloleikkauksella. Toimenpiteen jälkeen krooninen sarvikuonon horniitti, johon liittyy nenäpolyyppeja, on yleensä hallittavissa, pieni osa potilaista tarvitsee korjausleikkauksen oireen toistumisen ja polyypin kasvun vuoksi.

Tutkimus sisälsi tiedot kaikista suomalaisista, kroonista rinosinusiittia ja nenäpolyyppeja sairastavista aikuisista, joille tehtiin endoskooppinen poskionteloleikkaus tammikuun 2012 ja joulukuun 2018 välisenä aikana, yhteensä 3 506 henkilöä. Potilaiden ikä vaihteli välillä 42-65 vuotta, ja 72 % oli miehiä. Seuranta kesti vuoden 2019 loppuun asti.

Seurannan aikana 15,9 % potilaista tarvitsi vähintään yhden korjausleikkauksen. Poskionteloiden uusiutumisen todennäköisyys, mukaan lukien nenäpolyypin poisto, lisääntyi, jos potilaalla oli astma tai hän sai antibiootteja ensimmäisen leikkauksen aikana. Kun keskimääräinen potilas määriteltiin 55-vuotiaaksi mieheksi, korjausleikkauksen todennäköisyys kolmen vuoden sisällä oli 11 % ilman astmaa tai antibioottien käyttöä, mikä nousi 23 %:iin ilman astmaa tai antibiootteja ja 23 % molemmilla.

Revisioleikkaus oli yleisempää nuoremmilla potilailla. Mitä laajempi ensimmäinen leikkaus on, sitä suurempi on korjausleikkauksen todennäköisyys. Potilaat, jotka tarvitsivat usein suun kautta otettavia kortikosteroideja ennen ensimmäistä leikkaustaan, joutuivat myös todennäköisemmin toistuviin korjausleikkauksiin.

Tulokset viittaavat siihen, että vaikea krooninen rinosinusiitti, johon liittyy nenäpolyyppeja, liittyy usein astmaan. Potilaat, joilla on vakava sairauden muoto, voivat hyötyä lisähoidoista, kuten biologisista lääkkeistä, jos tautia ei voida hoitaa toistuvista antibioottikuurista, suun kautta otetuista kortikosteroideista ja poskiontelokirkasta huolimatta. "

Professori Sanna Toppila-Salmi, Itä-Suomen yliopisto, tutkimuksen johtava kirjoittaja

Tutkimus ehdottaa, että leikkausta harkittaessa tulee ottaa huomioon potilaan astmatila sekä antibioottikuurien ja suun kautta otettavien kortikosteroidien määrä.

– Potilaille tulee myös kertoa, että sairauden vaikea muoto voi palata leikkauksen jälkeen ja tämä on tehtävä ennen leikkauspäätöstä, professori Salmi lisää.

Tutkimus julkaistiin vuonnaKliininen ja translaatioallergiaja toteutettu yhteistyössä lääkeyhtiö AstraZenecan, tutkimuspalveluyritys Medaffconin ja Tampereen yliopiston kanssa.

Lähteet: