Matala aerobinen kunto ei ole lasten metabolisen oireyhtymän riskitekijä

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyössä tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että korkea aerobinen kunto ei suojaa lapsia metaboliselta oireyhtymältä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kehon rasvakudoksen määrä on vääristänyt useiden aikaisempien tutkimusten tuloksia aerobisen kunnon suojaavista vaikutuksista metabolista oireyhtymää vastaan. Tutkijat havaitsivat myös, että huono aerobinen kunto ei ole aikuisten metabolisen oireyhtymän ominaisuus. Siitä huolimatta hyvä aerobinen kunto voi viitata metabolisen oireyhtymän riskitekijöiden puuttumiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti, kuinka kehon koon ja koostumuksen huomioon ottaminen vaikuttaa...

Eine in Zusammenarbeit zwischen der Universität Jyväskylä und der Universität Ostfinnland durchgeführte Studie ergab, dass eine hohe aerobe Fitness Kinder nicht vor dem metabolischen Syndrom schützt. Die Studie ergab außerdem, dass die Menge an Fettgewebe im Körper die Ergebnisse mehrerer früherer Studien zur Schutzwirkung aerober Fitness vor dem metabolischen Syndrom verzerrt hat. Die Forscher fanden außerdem heraus, dass eine schlechte aerobe Fitness kein Merkmal des metabolischen Syndroms bei Erwachsenen ist. Dennoch kann eine gute aerobe Fitness auf das Fehlen von Risikofaktoren für das metabolische Syndrom hinweisen. Die Studie untersuchte insbesondere, wie sich die Berücksichtigung der Körpergröße und -zusammensetzung auf den …
Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyössä tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että korkea aerobinen kunto ei suojaa lapsia metaboliselta oireyhtymältä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kehon rasvakudoksen määrä on vääristänyt useiden aikaisempien tutkimusten tuloksia aerobisen kunnon suojaavista vaikutuksista metabolista oireyhtymää vastaan. Tutkijat havaitsivat myös, että huono aerobinen kunto ei ole aikuisten metabolisen oireyhtymän ominaisuus. Siitä huolimatta hyvä aerobinen kunto voi viitata metabolisen oireyhtymän riskitekijöiden puuttumiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti, kuinka kehon koon ja koostumuksen huomioon ottaminen vaikuttaa...

Matala aerobinen kunto ei ole lasten metabolisen oireyhtymän riskitekijä

Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyössä tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että korkea aerobinen kunto ei suojaa lapsia metaboliselta oireyhtymältä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kehon rasvakudoksen määrä on vääristänyt useiden aikaisempien tutkimusten tuloksia aerobisen kunnon suojaavista vaikutuksista metabolista oireyhtymää vastaan. Tutkijat havaitsivat myös, että huono aerobinen kunto ei ole aikuisten metabolisen oireyhtymän ominaisuus. Siitä huolimatta hyvä aerobinen kunto voi viitata metabolisen oireyhtymän riskitekijöiden puuttumiseen.

Erityisesti tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka kehon koon ja koostumuksen huomioon ottaminen vaikuttaa aerobisen kunnon ja metabolisen oireyhtymän väliseen suhteeseen. Metabolinen oireyhtymä on ihmisen aineenvaihdunta- ja sydän- ja verisuonisairauksien riskien kertymistä. Metaboliselle oireyhtymälle on ominaista korkea kehon rasvapitoisuus, kohonnut verenpaine, insuliiniresistenssi, kohonneet triglyseridit ja alentuneet HDL-kolesteroliarvot.

Todisteiden perusteella alhainen aerobinen kunto ei ole lasten metabolisen oireyhtymän riskitekijä. Kun aerobinen kunto jaetaan kokonaispainolla, hyvin koulutetuilla lapsilla on pienempi riski saada metabolinen oireyhtymä. Tämä kuntoa suojaava vaikutus näyttää kuitenkin johtuvan pikemminkin rasvamassan eroista kuin aerobisesta kunnosta.

Tuloksemme osoittavat, että ylipaino tai liikalihavuus lisää metabolisen oireyhtymän riskiä aerobisen kunnon tasosta riippumatta. Aerobiseen kuntoon keskittymisen sijaan metabolisen oireyhtymän ennaltaehkäisyn tulisi alkaa lisäämällä fyysistä aktiivisuutta, parantamalla ruokavalion laatua ja painonhallintaa.

Eero Haapala, FT, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto

Jopa aikuisilla heikon aerobisen kunnon merkitys metabolisen oireyhtymän riskitekijänä väheni merkittävästi, kun kehon koostumus otettiin riittävästi huomioon. Aikuisilla kehon koostumus arvioitiin ihopoimumittauksella. Jos kehon koostumus olisi mitattu DXA-laitteella, aerobisen kunnon merkitys olisi voinut vähentyä entisestään.

Vaikka aerobisella kuntolla oli vain heikko yhteys metaboliseen oireyhtymään, parempaan aerobiseen kuntoon liittyi korkeampi HDL-kolesterolitaso.

Tutkimukseen osallistui 352 9-11-vuotiasta lasta PANIC-tutkimuksesta ja 572 53-72-vuotiasta miestä KIHD-tutkimuksesta. Suurin hapenotto kestävyyden kunnon mittana mitattiin käyttämällä maksimisykliergometritestiä. Metabolinen oireyhtymä määritettiin kansainvälisten standardien mukaisesti. Lisäksi lapsilla mitattiin kehon koostumusta sekä InBody- että DXA-laitteilla ja aikuisilla ihopoimujen paksuutta mittaamalla.

Tutkimustulokset julkaistiin tunnetussa Journal of Medicine and Science in Sport -lehdessä.

Lähde:

Jyväskylän yliopisto

Viite:

Haapala, E.A., et ai. (2022) Onko matala kardiorespiratorinen kunto lasten ja aikuisten metabolisen oireyhtymän ominaisuus? Journal of Medicine and Science in Sport. doi.org/10.1016/j.jsams.2022.08.002.

.