Liittyykö äidin kofeiinin kulutus lapsen kasvuun ja onko tällaisia ​​assosiaatioita vähäkulutusryhmissä?

Liittyykö äidin kofeiinin kulutus lapsen kasvuun ja onko tällaisia ​​assosiaatioita vähäkulutusryhmissä?

Nykyään kofeiinia kulutetaan yleisimmin teen, kahvin ja kofeiinipitoisten virvoitusjuomien muodossa. Kahvin stimuloivien vaikutusten vuoksi useimpien ihmisten on vaikea rajoittaa sitä, vaikka huoli sen terveysvaikutuksista onkin. Uusi lehti julkaistiin v JAMA-verkko avattu pohtii raskaudenaikaisen kofeiinin kulutuksen ja jälkeläisten tulevan kasvun välistä yhteyttä.

Lernen: Assoziation des mütterlichen Koffeinkonsums während der Schwangerschaft mit dem Wachstum des Kindes. Bildnachweis: Galina Zhigalova/Shutterstock

esittely

Noin 80 % amerikkalaisista naisista juo kahvia raskauden aikana. Kofeiini on aivoja stimuloiva yhdiste, ja se kerääntyy sikiökudokseen, koska aineenvaihduntareittejä puuttuu tämän elämänvaiheen aikana.

Aiemmat tutkimukset, kuten National Institute of Child Health and Human Development (NICHD) Fetal Growth Studiesin tekemät sikiön kasvututkimukset, ehdottivat kofeiinin kulutuksen haitallista vaikutusta raskauden aikana, jopa niinkin alhaisilla tasoilla kuin 50 mg, puoli kupillista kahvia päivässä, riippuen vauvan koosta ja painosta syntyessään. Alle 2,5 kg:n syntymäpainolla syntyneiden tai matalapainoisten (LBW) vauvojen osuus oli suurempi kofeiinin kulutuksen jälkeen, mikä johtui pääasiassa lyhentyneestä syntymän pituudesta ja vähärasvaisen kudosmassan vähenemisestä.

Toisaalta muut tutkimukset ovat osoittaneet, että vauvan painonnousu, vauvan painoindeksi (BMI) ja lasten liikalihavuus lisääntyvät kofeiinin kulutuksen lisääntyessä. Tämänhetkisen tutkimuksen, jota kutsutaan nimellä Environmental Influences on Child Health Outcomes (ECHO-FGS) -tutkimus, tavoitteena oli seurata aiempia tutkimuksia, jotka tehtiin NICHD Fetal Growth Studies-Singletons -jälkeläisryhmässä.

ECHO-FGS-tutkimus suoritettiin vuosina 2017–2019 kymmenessä paikassa, joissa oli yli tuhat äiti-vauva-diadia NICHD Fetal Growth Studies Singletons -kohortista. Mukaan otettiin sekä lihavia että normaalipainoisia äitejä sekä heidän 4–8-vuotiaita lapsiaan. Naiset tulivat eri taustoista.

Tutkijat suorittivat myös korkean kofeiinialtistuksen tutkimuksen. Tämä oli Collaborative Perinatal Project (CPP) 12 paikassa raskaana oleville naisille ja heidän jälkeläisilleen.

Molemmille osallistujaryhmille laskettiin iän ja sukupuolen mukaan normalisoitu BMI sekä BMI:n, painon ja pituuden z-pisteet suhteessa standardoidun painon ja pituuden likimääräisiin eroihin seitsemän vuoden kohdalla, joka oli CPP-käynnin aika ja ECHO-FGS:n keskimääräinen mittausikä.

Kofeiini metaboloituu elimistössä nopeasti pääasiassa paraksantiiniksi. Ensimmäisellä kolmanneksella tämä tapahtuu kolmen tunnin sisällä, mutta voi kestää jopa kymmenen tuntia raskauden loppuvaiheessa. Siksi tutkijat päättivät mitata sekä kofeiini- että paraksantiinitasoja nähdäkseen yhteyden lapsen kasvuun.

Mitä tutkimus osoitti?

ECHO-FGS-tutkimuksessa alhaisimmat kofeiinipitoisuudet olivat mustataustaisilla naisilla, jotka olivat tyypillisesti nuorempia eivätkä raskaana olevia, naimattomia tai ilman kumppania, joilla oli alhaisempi sosiaalinen ja koulutustausta ja alhaisemmat tulot. Lapset olivat tutkimushetkellä keskimäärin noin seitsemän vuoden ikäisiä, ja noin neljännes ylitti normaalin BMI-kriteerin.

Kofeiinin keskimääräinen pitoisuus oli ~170 ng/ml ja paraksantiinilla ~74 ng/ml, mikä vastaa alle 50 mg:n kofeiinin kulutusta päivässä. Pituuden Z-pisteet laskivat yli viidenneksen kulutuksen neljännessä neljänneksessä ensimmäiseen neljän ja kahdeksan vuoden välillä, mikä vastaa noin 1,5 cm:n lyhenemistä seitsemän vuoden iässä.

Breath Biopsy®: Täydellinen käyttöopas e-kirja

Johdatus hengitysbiopsiaan, mukaan lukien biomarkkerit, teknologia, sovellukset ja tapaustutkimukset. Lataa ilmainen kopio

Verrattaessa kolmatta neljännestä ensimmäiseen, edellisen kohortin paino putosi yli neljänneksen, mikä tarkoittaa, että lapset olivat keskimäärin 1,1 kg kevyempiä seitsemän ikäisenä. Samanlaisia ​​löydöksiä oli saatavilla paraksantiinista.

BMI:ssä, rasvamassassa tai rasvaprosentissa ei havaittu eroa, mikä sulkee pois lihavuuden tai ylipainon riskin lisääntymisen sekä kofeiinin että paraksantiinin osalta.

CPP-tutkimuksessa kofeiinin ja paraksantiinin keskimääräiset pitoisuudet olivat paljon korkeammat, 625 ja 296 ng/ml, mikä vastaa kahta kupillista kahvia päivässä. Kvintiilin mukaan tarkasteltuna alimman kulutuskvintiilin syntyneet lapset olivat pidempiä kuin ne, joiden äidit kuuluivat korkeimpaan kulutuskvintiiliin.

Pituusero kasvoi tutkimuksen loppuun mennessä kahdeksan vuoden iässä, neljän vuoden 16 prosentista 37 prosenttiin kahdeksan vuoden iässä. Tässä vaiheessa vähiten kuluttavan kvintiilin lapset olivat 0,7-2,2 cm pitkiä kuin eniten kuluttavan kvintiilin lapset. Kvintiilien välillä ei kuitenkaan ollut merkittävää painoeroa.

BMI oli korkeampi naisilla toisessa ja kolmannessa kvintiilissä seitsemän ja kahdeksan vuoden iässä. Kummassakaan tutkimuksessa lapsen sukupuolella ei ollut vaikutusta näihin assosiaatioihin.

Mitkä ovat vaikutukset?

Tulokset, joiden mukaan sekä kofeiinin että paraksantiinin pitoisuudet äidin veressä liittyivät pienempään lapsen pituuteen 8-vuotiaana kahdessa eri kohortissa, joilla on erilaiset kofeiininkulutustavat, ovat merkittäviä. Vähennys on samanlainen kuin äidin tupakointi raskauden aikana.

Pituuden alenemisen lisäksi lasten paino laski kulutuksen lisääntyessä, mutta vain kolmannessa kvartiilissa ja kolmannessa kvintiilissä ECHO-FGS- ja CPP-tutkimuksissa.

On huolestuttavaa, että "äidin kofeiininkulutus liittyy pitkäkestoiseen lapsen pituuden laskuun, vaikka äidin kulutus on alle tämänhetkisen suosituksen 200 mg päivässä."

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että painonnousun puute liittyy yleensä suurempaan riskiin sairastua sydän- ja aineenvaihduntasairauksiin sekä liikalihavuuteen ja diabetekseen aikuisilla. Mekanismi voi johtua kofeiinin ja paraksantiinin suorista vaikutuksista sikiöön, koska molemmat läpäisevät istukan, mutta sikiö ei voi metaboloida niitä. Kofeiinin aiheuttama lisääntynyt äidin glukokortikoidieritys ja sikiön glukokortikoidien katabolisten reittien estäminen voi myös vaikuttaa kofeiinin ja sen metaboliittien kertymiseen sikiöön.

Tämä voi vaikuttaa sikiön kasvun endokriiniseen säätelyyn hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisen akselin kautta tai tehostamalla insuliinin toimintaa sikiössä glukokortikoidien aiheuttaman insuliiniherkkyyden vuoksi. Tämä tukee sikiön aineenvaihduntahäiriöiden välittämää terveyden ja sairauden kehitysparadigmaa.

Tätä edeltäneessä tutkimuksessa samat tutkijat ilmoittivat tällaisen metabolisen häiriön mahdollisuudesta koskemattoman rasvamassan muodossa, mutta vähentyneen vähärasvaisen massan kofeiinialtistuksen yhteydessä.

Jotkut tutkijat ovat havainneet, että paino nousee ajan myötä, kun kofeiinia kulutetaan enemmän, verrattuna siihen, että paino laskee ajan myötä vähäisellä kulutuksella. On huomionarvoista, että tämän tutkimuksen lasten keskuudessa ei havaittu tällaista lihavuuden tai ylipainon riskiä. Tämä voi viitata siihen, että tiettyyn kynnykseen asti äidin kofeiinin kulutuksella ei ehkä ole positiivista vaikutusta lapsen painoon, mutta se voi liittyä alhaisempaan painoon.

Tulevan tutkimuksen kofeiinin käytöstä raskauden aikana tulisi seurata lapsen kasvua murrosiän ja sen jälkeen sen selvittämiseksi, kasvavatko pituuserot edelleen aikuisikään asti ja aiheuttaako äidin kofeiinin kulutukseen liittyvä pienempi pituus suurempi kardiometabolisten toimintahäiriöiden riski.

Viite:

• Gleason, J. et al. (2022) „Assoziation des mütterlichen Koffeinkonsums während der Schwangerschaft mit dem Wachstum des Kindes“, JAMA Network Open, 5(10), p. e2239609. doi: 10.1001/jamanetworkopen.2022.39609.

.