Tutkimus tarjoaa uusia tavoitteita lääkehoidoille kroonisten tulehdussairauksien torjumiseksi
Synnynnäiset lymfoidisolut ovat äskettäin löydetty valkosolujen perhe, jota löytyy ihosta, maha-suolikanavasta, hengitysteistä ja muista kehon suojakudoksista. Ryhmän 2 synnynnäisillä lymfoidisoluilla (ILC2:t) on olennainen rooli näiden kudosten suojaamisessa loisinfektioilta sekä allergisiin tulehduksiin ja astmaan liittyviltä vaurioilta Weill Cornell Medicinen tutkijoiden johtaman uuden tutkimuksen mukaan. Löytö ratkaisee kiistan ILC2-solujen mahdollisesta redundanssista muiden kehon solujen kanssa. Tutkimus viittaa myös siihen, että ainutlaatuinen joukko säätelyverkostoja, joita ohjaavat suoliston neuronit...

Tutkimus tarjoaa uusia tavoitteita lääkehoidoille kroonisten tulehdussairauksien torjumiseksi
Synnynnäiset lymfoidisolut ovat äskettäin löydetty valkosolujen perhe, jota löytyy ihosta, maha-suolikanavasta, hengitysteistä ja muista kehon suojakudoksista. Ryhmän 2 synnynnäisillä lymfoidisoluilla (ILC2:t) on olennainen rooli näiden kudosten suojaamisessa loisinfektioilta sekä allergisiin tulehduksiin ja astmaan liittyviltä vaurioilta Weill Cornell Medicinen tutkijoiden johtaman uuden tutkimuksen mukaan.
Löytö ratkaisee kiistan ILC2-solujen mahdollisesta redundanssista muiden kehon solujen kanssa. Tutkimus ehdottaa myös, että ainutlaatuinen joukko suoliston hermosolujen hallitsemia säätelyverkostoja voisi olla toteuttamiskelpoisia kohteita tuleville lääkehoidoille, joilla torjutaan kroonisia tulehdussairauksia, kuten astmaa, allergioita ja tulehduksellista suolistosairautta (IBD).
Die am 2. November in Nature veröffentlichte Studie zeigt, dass ILC2s zwar viele funktionelle Ähnlichkeiten mit Immunzellen haben, die als T-Helfer-Typ-2-Zellen (Th2-Zellen) bezeichnet werden, der letztere Vonder2 Schelltgen parasitäre Würmer jedoch nicht angemessen kompensieren kann Infektionen im Darm sowie Darmentzündungen. Tutkijat korostivat tutkimuksen kliinistä merkitystä löytämällä todisteita siitä, että ihmisten ILC2:t reagoivat samalla tavalla kuin hiiren ILC2:t.
Tämä laajentaa ymmärrystämme immuunijärjestelmän monimutkaisuudesta ja antaa meille mahdollisia uusia kohteita tuleville hoitoille."
Tri David Artis, tutkimuksen vanhempi kirjoittaja, Weill Cornell Medicine
Dr. David Artis on Jill Roberts Institute for Research in Inflammatory Bowel Disease johtaja ja Friedman Center for Nutrition and Inflammation johtaja ja Michael Korsin immunologian professori Weill Cornell Medicinessä.
ILC2:t ovat osa soluperhettä, synnynnäisiä lymfoidisoluja, jotka useat ryhmät löysivät vain noin 12 vuotta sitten. Koska synnynnäiset lymfoidisolut ovat vahvasti läsnä estekudoksissa, niitä pidetään yleensä vartijoina ja ensimmäisinä reagoivina eri tyyppisiä infektioita vastaan. Tiedemiehet kuitenkin tunnustavat myös, että ILC:t voivat olla avain yleisten tulehdus- ja autoimmuunisairauksien, kuten astman ja IBD:n, ymmärtämiseen.
Sekä ILC2- että Th2-solujen uskotaan kehittyneen, ainakin osittain, suojelemaan kehoa loismatotartunnalta, purevilta hyönteisiltä ja muilta ympäristön laukaisijoilta. Kun tällaiset haasteet laukaisevat, molemmat auttavat vahvistamaan niin sanottua tyypin 2 immuunivastetta. Nämä yhtäläisyydet ovat saaneet tutkijat uskomaan, että ne ovat toiminnallisesti melkein samat, mutta ILC2:t ovat erikoistuneet aikaisempiin, paikallistuneempiin vasteisiin, kun taas T-solut ovat enemmän veren välityksellä leviäviä ja liikkuvia, keskittyen tarvittaessa useisiin kudoksiin. Uudessa tutkimuksessa tutkijat havaitsivat kuitenkin, että ILC2:illa on olennainen rooli immuunijärjestelmässä sen sijaan, että ne olisivat tarpeettomia tyypin 2 immuunivasteena.
Kun matoinfektio aktivoi ILC2- ja Th2-solut, ne molemmat tuottavat kudoksia suojaavaa madontorjuntaproteiinia, jota kutsutaan amfireguliiniksi (AREG). Sen määrittämiseksi, voivatko Th2-solut kompensoida tämän proteiinin menetystä ILC2-soluista, tutkijat rakensivat hiiriä, joissa AREG-tuotanto on selektiivisesti poistettu ILC2-soluista, mutta ei Th2-soluista. He havaitsivat, että nämä hiiret olivat alttiimpia suoliston loismatoinfektiolle verrattuna hiiriin, joilla oli normaalit ILC2:t, koska ne pystyivät heikommin saamaan aikaan antiparasiittista immuunivastetta. Hiiret, joista puuttui ILC2 AREG, olivat myös paljon herkempiä tulehduksen aiheuttamille suolistovaurioille.
"Tämä löydös tekee selväksi, että ILC2:illa on päärooli tässä kudosta suojaavassa vasteessa - ilman niitä vaste on riittämätön", sanoi tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Dr. Hiroshi Yano, tohtoritutkija Artis-laboratoriosta.
Tärkeän immuunisolutyypin toiminnallisen merkityksen selvittäminen on perusimmunologian merkittävä saavutus, ja tutkimuksen tulokset viittaavat myös kliinisiin sovelluksiin. Tutkijat osoittivat, että ILC2-immuunivastetta, joko matoinfektiota tai tulehduksellista suoliston vauriota vastaan, säätelee valikoivasti suolen hermosolujen tuottama signalointimolekyyli. Molekyylin antaminen hiirille, joilla oli kokeellinen suolitulehdus, lisäsi AREG-tuotantoa ILC2:ssa ja suojeli eläimiä suolistovaurioilta. Alustavat kokeet intestinal ILC2:lla, joka oli otettu potilailta, joilla on tulehduksellinen suolistosairaus, osoittivat, että molekyyli voi myös parantaa suojaavaa vastetta ihmissoluissa. Nämä tulokset viittaavat siihen, että suoliston neuronit kommunikoivat ILC2:n kanssa muodostaen suojaavan vasteen, jota ei voida korvata muilla immuunisoluilla, mikä tarjoaa uusia terapeuttisia mahdollisuuksia, tohtori Artis sanoi.
Lähde:
Viite:
Tsou, AM, et ai. (2022) Ei-redundanttien ILC2-vasteiden neuropeptidisääntely estepinnoilla. Luonto. doi.org/10.1038/s41586-022-05297-6.
.