Tutkimus antaa ainutlaatuisen kuvan verensokeridynamiikasta ja autoimmuniteetista varhaislapsuudessa
Milloin ja miksi tyypin 1 diabetes ilmenee lapsilla? Ensimmäistä kertaa tutkijat suorittivat pitkäaikaisen tutkimuksen imeväisille ja pikkulapsille, joilla oli lisääntynyt geneettinen riski saada tyypin 1 diabetes. Tulokset on nyt julkaistu Journal of Clinical Investigationissa. Kirjoittajat tarjoavat ainutlaatuisen kuvan verensokerin säätelyn dynamiikasta varhaislapsuudessa ja sen suhteesta autoimmuniteetin kehittymiseen. POINT-tutkimus soveltuu ainutlaatuisesti verensokeritasojen tutkimiseen autoimmuniteetin kehittymisen aikana. Osana Global Platform for the Prevention of Autoimmune Diabetes (GPPAD) -tutkimusta POINTT (Primary Oral Insulin Trial) kliininen primaariprevention tutkimus tehdään monikeskuksessa seitsemässä kliinisessä...

Tutkimus antaa ainutlaatuisen kuvan verensokeridynamiikasta ja autoimmuniteetista varhaislapsuudessa
Milloin ja miksi tyypin 1 diabetes ilmenee lapsilla? Ensimmäistä kertaa tutkijat suorittivat pitkäaikaisen tutkimuksen imeväisille ja pikkulapsille, joilla oli lisääntynyt geneettinen riski saada tyypin 1 diabetes. Tulokset on nyt julkaistu Journal of Clinical Investigationissa. Kirjoittajat tarjoavat ainutlaatuisen kuvan verensokerin säätelyn dynamiikasta varhaislapsuudessa ja sen suhteesta autoimmuniteetin kehittymiseen.
POINT-tutkimus soveltuu ainutlaatuisesti verensokeritasojen tutkimiseen autoimmuniteetin kehittymisen aikana
Osana maailmanlaajuista autoimmuunidiabeteksen ehkäisyfoorumia (GPPAD) kliininen primaariehkäisytutkimus POINT (Primary Oral Insulin Trial) suoritetaan monikeskuksessa seitsemässä kliinisessä paikassa viidessä maassa. POINTT pyrkii ehkäisemään saarekeautovasta-aineiden muodostumista ja siten tyypin 1 diabeteksen kehittymistä. Ihmisillä, joilla on tyypin 1 diabetes, väärin suunnattu immuunireaktio johtaa insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutumiseen haimassa. Aikaisemmin ajateltiin, että aineenvaihduntamuutoksia tapahtuu vähän ennen kliinisen sairauden puhkeamista ja että autoimmuniteetti tuhoaa haiman beetasoluja. Kukaan ei kuitenkaan ollut tutkinut tarkasti, mitä autoimmuniteetin ilmaantuessa tapahtuu. Siksi POINT-tutkimuksessa seurattiin säännöllistä ensimmäisten elinvuosien aikana - neljän kuukauden iästä alkaen - yli 1000 lasta, joilla oli geneettisesti määrätty 10 prosentin riski sairastua tyypin 1 diabetekseen. Tämän ansiosta tutkijat pystyivät korreloimaan tarkasti verensokerin muutokset saarekkeiden autovasta-aineiden kehittymisen ajoitukseen.
Tuloksemme muuttavat käsitystämme tyypin 1 diabeteksen kehittymisestä. Osoitamme, että aineenvaihduntamuutoksia tapahtuu taudin aikaisemmassa vaiheessa kuin aiemmin uskottiin.
Anette-Gabriele Ziegler, johtaja, Helmholtz Institute for Diabetes Research München (IDF)
Hän suoritti POINT-tutkimuksen yhdessä kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa. Ryhmä tutki osallistuneiden lasten ennen ja jälkeen aterian verensokeritasoja ja saarekeautovasta-aineita.
Tulokset tarjoavat uusia lähestymistapoja tutkimukseen
First, contrary to previous assumptions, the results showed that blood sugar concentrations are not stable shortly after birth. Sen sijaan ne pienenevät ensimmäisenä elinvuotena ja lisääntyvät sitten uudelleen noin 1,5 vuoden iässä. "The dynamic changes in glucose metabolism in the first years of life surprised us. They most likely reflect changes in the pancreatic islets and signal that we need to pay more attention to glucose metabolism and the pancreas in early life," says Katharina Warncke, Chief Physician for Pediatric Endocrinology/Diabetology at the Department of Pediatrics and Scientist at the IDF. Importantly, the scientists found that in the children who developed autoimmunity, compared to children who did not develop autoimmunity, post-meal blood sugar levels were already higher two months before islet antibodies were formed. Tämä ero säilyi ja johti ennen ateriaa olevien tasojen nousuun jopa autoimmuniteetin jälkeen.
Ymmärrä avaintapahtuma, joka laukaisee autoimmuunivasteen
The researchers were able to determine that the blood sugar levels of infants and young children behave dynamically and reflect the peak concentration of islet autoantibodies - i.e. h. Tämä osoittaa saarekesolujen aktiivisuuden ja haavoittuvuuden ajanjakson. "The change in post-meal blood glucose levels shortly before the first detection of autoantibodies indicates the likelihood of an event affecting the function of the islets that precede and contribute to the autoimmune response. As glucose levels continue to rise after seroconversion, the impairment increases." tai vaurio näyttää jatkuvan ja johtaa glukoosin epävakauteen lisää”, Warncke selittää.
"Havaitut muutokset verensokeritasoissa, jotka liittyvät autovasta-aineiden muodostumiseen, ovat jännittäviä. Nyt tiedämme, että sairausprosessi alkaa todennäköisesti haiman saarekkeissa, ja voimme keskittää tutkimuksemme tämän kroonisen sairauden syyn löytämiseen." sanoo Dresdenin teknillisen yliopiston Dresdenin regeneratiivisten hoitojen keskuksen professori Ezio Bonifacio.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkijat havaitsivat, että aineenvaihduntamuutokset tapahtuvat taudin paljon aikaisemmassa vaiheessa kuin aiemmin uskottiin: muutokset voivat tapahtua samanaikaisesti autoimmuniteetin kanssa tai jopa edeltää sitä. Tutkijat epäilevät, että liiallinen verensokeritason nousu ruokailun jälkeen ja vähän ennen vasta-aineiden muodostumista liittyy saarekesolujen toiminnan muutokseen.
Tavoite: uusien tapausten välttäminen
"Glukoositason muutokset voisivat siksi toimia indikaattorina saarekesolujen toimintahäiriöistä ja mahdollisesta autoimmuniteetin kehittymisestä beetasoluja vastaan tulevaisuudessa", Ziegler tiivistää. Tämä vaatii kuitenkin intensiivistä lisätutkimusta glukoosiaineenvaihdunnasta ja muista varhaislapsuuden biomarkkereista. Tutkijoiden perimmäisenä tavoitteena on vähentää uusien tyypin 1 diabetestapausten määrää. Neljä tuhannesta lapsesta läntisissä teollisuusmaissa kärsii tällä hetkellä.
Tietoja GPPADista:
Helmholtz München koordinoi "Global Platform for the Prevention of Autoimmune Diabetes" (GPPAD), joka koostuu seitsemästä eurooppalaisesta akateemisesta tutkimuslaitoksesta ja sairaalasta, jotka rakentavat yhdessä kansainvälistä infrastruktuuria tyypin 1 diabeteksen ehkäisytutkimuksille. Varhaisen geneettisen riskin arvioinnin ja tyypin 1 diabeteksen ehkäisyn tutkimuksia tehdään parhaillaan Belgiassa (Leuvenin yliopistolliset sairaalat), Saksassa (Rechts der Isar Hospital, Münchenin teknillinen yliopisto; Carl Gustav Carusin yliopistollinen sairaala, Dresdenin tekninen yliopisto; Lasten ja nuorten sairaala on the Bult, Hannover), Iso-Britanniassa (Oxfordin yliopisto), Puolassa (Varsovan lääketieteellinen yliopisto). ja Ruotsi (Skånen yliopistollinen sairaala, Malmö). GPPAD lanseerattiin vuonna 2015, ja sitä rahoittaa Leona M. ja Harry B. Helmsley Charitable Trust Amerikassa.
Mukana olevista ihmisistä
Prof. tohtori Anette-Gabriele Ziegler, Helmholtz Institute for Diabetes Research Münchenin (IDF) johtaja; Varsinainen professori (W3), diabeteksen ja raskausdiabeteksen katedraali, lääketieteellinen tiedekunta, Klinikum Rechts der Isar, Münchenin tekninen yliopisto
Dr. Katharina Warncke, lasten endokrinologian/diabetologian ylilääkäri lastenklinikalla - yhteistyö Münchenin klinikan ja TUM Rechts der Isar -klinikan välillä, ja tutkija IDF:stä.
Lähde:
Viite:
Warncke, K., et ai. (2022) Increases in blood glucose before and after the appearance of islet autoantibodies in children. Journal of Clinical Investigation. doi.org/10.1172/JCI162123.
.