Vanhempien tuki parantaa keskosten aivojen kehitystä

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Keskosen ja hänen äitinsä välisen emotionaalisen yhteyden tukeminen tehohoidon aikana parantaa tehokkaasti vauvan aivojen kehitystä. Vaikutukset näkyvät selvästi vauvan aivojen verkkotoiminnassa ja myöhemmässä neurokognitiivisessa kehityksessä. Helsingin yliopiston ja Columbian yliopiston yhteinen tutkimus osoitti, että äidin ja hänen keskosen välisen emotionaalisen yhteyden tukeminen synnytyksen jälkeen sairaalan teho-osastolla paransi vauvan aivojen kehitystä. Columbian yliopiston professorit Martha G. Welch ja Michael M. Myers olivat aiemmin havainneet, että äidin ja...

Die Unterstützung der emotionalen Verbindung zwischen einem Frühgeborenen und seiner Mutter während der Behandlung auf der Intensivstation verbessert effektiv die Gehirnentwicklung des Babys. Die Auswirkungen sind deutlich sichtbar in der Netzwerkfunktion des Gehirns des Babys und in der späteren neurokognitiven Entwicklung. Eine gemeinsame Studie der Universität Helsinki und der Columbia University zeigte, dass die Unterstützung der emotionalen Verbindung zwischen Mutter und ihrem Frühgeborenen nach der Geburt auf der Intensivstation des Krankenhauses die Gehirnentwicklung des Babys verbessert. Die Professoren der Columbia University, Martha G. Welch und Michael M. Myers, hatten zuvor herausgefunden, dass die Unterstützung der emotionalen Verbindung zwischen Mutter und …
Keskosen ja hänen äitinsä välisen emotionaalisen yhteyden tukeminen tehohoidon aikana parantaa tehokkaasti vauvan aivojen kehitystä. Vaikutukset näkyvät selvästi vauvan aivojen verkkotoiminnassa ja myöhemmässä neurokognitiivisessa kehityksessä. Helsingin yliopiston ja Columbian yliopiston yhteinen tutkimus osoitti, että äidin ja hänen keskosen välisen emotionaalisen yhteyden tukeminen synnytyksen jälkeen sairaalan teho-osastolla paransi vauvan aivojen kehitystä. Columbian yliopiston professorit Martha G. Welch ja Michael M. Myers olivat aiemmin havainneet, että äidin ja...

Vanhempien tuki parantaa keskosten aivojen kehitystä

Keskosen ja hänen äitinsä välisen emotionaalisen yhteyden tukeminen tehohoidon aikana parantaa tehokkaasti vauvan aivojen kehitystä. Vaikutukset näkyvät selvästi vauvan aivojen verkkotoiminnassa ja myöhemmässä neurokognitiivisessa kehityksessä.

Helsingin yliopiston ja Columbian yliopiston yhteinen tutkimus osoitti, että äidin ja hänen keskosen välisen emotionaalisen yhteyden tukeminen synnytyksen jälkeen sairaalan teho-osastolla paransi vauvan aivojen kehitystä.

Columbian yliopiston professorit Martha G. Welch ja Michael M. Myers havaitsivat aiemmin, että äidin ja lapsen välisen emotionaalisen yhteyden tukeminen vastasyntyneiden tehohoidossa paransi merkittävästi myöhempää neurokäyttäytymiskehitystä.

Nykyisessä tutkimuksessa mitattiin keskosten aivoverkoston toimintoja ennenaikaisessa iässä noin kuuden viikon Family Nurture Intervention (FNI) -hoidon jälkeen vastasyntyneiden tehohoidossa. Kaikki vauvat saivat normaalia korkeatasoista keskoshoitoa, mutta jotkut perheet saivat lisää FNI:tä vahvistaakseen emotionaalista äidin ja lapsen välistä sidettä.

Tutkimus osoittaa, että tällainen vanhempien tuki tehohoidon aikana eliminoi aivotoiminnan kehityshäiriöt, joita tyypillisesti havaittiin keskosilla. Hoitoryhmän keskosten aivoverkoston toiminta ei eronnut normaali-iässä syntyneiden verrokkivastaisten aivoverkoston toiminnasta.

"Keskosten hoito teho-osastolla on parantunut huimasti, mutta aivojen kehityksen tukeminen on edelleen globaali haaste. Hoitoinnovaatioiden lisäksi tarvitaan parempia menetelmiä, joilla mitataan, miten uudet hoidot vaikuttavat suoraan kehittyvän lapsen aivoihin", sanoo tutkimusta johtanut professori Sampsa Vanhatalo.

Uudet tutkimusmenetelmät helpottavat hoitoinnovaatioita mittaamalla uusien hoitojen suoria vaikutuksia aivoihin

"Uudet vauvojen aivojen toiminnan analyysimenetelmät osoittivat, että FNI vaikutti vauvan aivoverkostojen kehitykseen niin, että ne olivat aikanaan hyvin lähellä täysiaikaisen kontrolliryhmän vastaavia. Ja mikä tärkeintä, havaitsimme, että nämä muutokset liittyivät myös parempaan neurokognitiiviseen toimintaan." Kehitystä 18 kuukauden jälkeen”, sanoo laskennalliset analyysit tehnyt tohtoriopiskelija Pauliina Yrjölä.

"Nykyinen tutkimus osoittaa myös, kuinka tärkeää on yhdistää pitkäjänteistä teknistä tutkimusta ja kehitystä kliinisten hoitojen innovatiiviseen kehittämiseen. Helsingissä on tehty kahden vuosikymmenen ajan uraauurtavaa neurotieteellistä työtä vauvojen aivotoiminnan arvioinnin parantamiseksi, kun taas New Yorkissa on tehty poikkeuksellisen mielenkiintoista ei-lääketieteellistä tutkimusta keskosten hoidosta. Neurospektiiviset tulokset avaavat monia ovia sekä kliinisissä että kliinisissä hoidoissa. Tokariev, joka vastasi hoidon teknisestä kehityksestä.

Viime vuosina useat tutkimukset ovat esittäneet erilaisia ​​lähestymistapoja vauvan ympäristön "rikastamiseksi" vastasyntyneiden teho-osastolla erityisillä aistinvaraisilla ärsykkeillä, kuten musiikilla, hieronnalla tai ihokontaktilla. Uusi tutkimus korostaa nyt luonnollisen, elävän vuorovaikutuksen merkitystä vanhempien ja lasten välillä. Tutkimukset osoittavat, että äidin ja lapsen välisen emotionaalisen yhteyden tukeminen johtaa suoriin parannuksiin aivojen toimintaverkostoissa, jotka ovat elinikäisen neurokognitiivisen suorituskyvyn perusta.

Globaalista näkökulmasta katsottuna uudet havainnot ovat erityisen mielenkiintoisia, koska tällaiset hoidon edistysaskeleet tekevät interventiosta kaikkien saatavilla terveydenhuoltojärjestelmän tai yksittäisen potilaan resursseista riippumatta.

Professori Sampsa Vanhatalo

Lähde:

Helsingin yliopisto

Viite:

Yrjölä, P., et ai. (2022) Varhaisen vanhemman ja lapsen emotionaalisen yhteyden edistäminen parantaa aivokuoren verkostoja keskosilla. Tieteellinen translaatiolääketiede. doi.org/10.1126/scitranslmed.abq4786.