Suche
Mein Konto
Käytännössä raskaudenaikaisia ravintolisäsuosituksia ei aina noudateta
Vaikka suurin osa raskaana olevista naisista uskoi tietävänsä ravintolisien käyttösuositukset, käytännössä suosituksia ei aina noudatettu, osoittaa Turun yliopiston tutkimus. Neljän maan vertailu osoittaa, että ravintolisien käyttö oli yleisintä Suomessa ja vähiten Italiassa. Kuva: Turun yliopisto Neljän maan, Suomen, Italian, Ison-Britannian ja Puolan kansainvälisessä yhteistyössä tehdyssä kyselytutkimuksessa arvioitiin ravintolisien käyttöä raskaana olevien naisten keskuudessa, naisten asenteita ravintolisistä sekä ymmärrystä ravintolisien tarpeesta ja mahdollisista terveysvaikutuksista...
Käytännössä raskaudenaikaisia ravintolisäsuosituksia ei aina noudateta
Vaikka suurin osa raskaana olevista naisista uskoi tietävänsä ravintolisien käyttösuositukset, käytännössä suosituksia ei aina noudatettu, osoittaa Turun yliopiston tutkimus. Neljän maan vertailu osoittaa, että ravintolisien käyttö oli yleisintä Suomessa ja vähiten Italiassa.
Kuva: Turun yliopisto
Kansainvälisessä yhteistyössä neljän maan Suomen, Italian, Britannian ja Puolan kesken tehdyssä kyselytutkimuksessa selvitettiin ravintolisien käyttöä raskaana olevien naisten keskuudessa, naisten asenteita ravintolisistä sekä ymmärrystä ravintolisien tarpeesta ja mahdollisista raskaudenaikaisista terveysvaikutuksista.
Tutkimukseen osallistuneista naisista 91 % käytti ravintolisiä, ja samanaikaisesti käytettyjen tuotteiden määrä vaihteli yhdestä yhdeksään.
Erityisesti Suomessa oli yleistä käyttää useampaa kuin yhtä tuotetta kerrallaan – jopa viidesosa lisäravinteen käyttäjistä käytti useampaa kuin kolmea tuotetta kerrallaan.
Ella Koivuniemi, jatko-opiskelija, Biolääketieteen laitos, Turun yliopisto
Ravintolisien käyttö oli yleisintä Suomessa, jossa 98 prosenttia osallistujista käytti ravintolisiä, ja vähiten Italiassa, jossa noin 83 prosenttia osallistujista käytti ravintolisiä. Prenataalinen monivitamiinituote oli yleisimmin käytetty lisäravinne (76–91 % käyttäjistä eri maissa). Ensiäidit ja tupakoimattomat käyttivät ravintolisiä todennäköisemmin kuin jo synnyttäneet ja usein ennen raskautta tupakoineet naiset.
Raskauden aikana energian ja ravintoaineiden tarve kasvaa tukemaan sikiön kasvua ja kehitystä sekä äidin lisääntynyttä kudoskasvua ja istukan kasvua. Monipuolinen ruokavalio kattaa suurimman osan lisäravintotarpeista raskauden aikana. Useimmissa maissa suositellaan D-vitamiinin ja foolihappolisän ottamista raskauden aikana riittävän ravintoaineiden saannin varmistamiseksi. Lisäksi tietyt ravintolisät, kuten kalsium-, rauta- ja jodilisät, ovat suositeltavia erityisryhmille raskaana oleville naisille, joilla on riski saada riittämätön saanti ravinnosta. Lisäravinteiden liiallisella käytöllä suositeltua suurempina annoksina voi olla myös haitallisia vaikutuksia äidille ja sikiölle.
Suositeltujen ravintolisäannosten ylittäminen on suhteellisen yleistä
Suomessa, Isossa-Britanniassa ja Puolassa suositeltua D-vitamiinilisää käytti 91–97 prosenttia ravintolisistä, mutta esimerkiksi Suomessa vain noin puolet D-vitamiinilisän käyttäjistä oli suositellun annoksen päällä ja kolmannes ylitti suositellun annoksen.
Foolihappoa raskauden aikana suositeltuna ravintolisänä käyttivät myös lähes kaikki ravintolisää käyttäneet naiset (93-98 % käyttäjistä eri maissa). Suomessa vain noin puolet foolihappolisän käyttäjistä käytti sitä suositellulla annoksella raskauden aikana, ja kolmasosa ylitti suositellun.
Suositeltujen ravintolisien ylittäminen oli suhteellisen yleistä: Suomessa kolmannes raskaana olevista naisista ylitti vähintään yhden ravintolisän suositellun. Lisäksi yhden tai useamman ravintoaineen päivittäisen turvallisen ylärajan ylitti keskimäärin 19 % ravintolisän käyttäjistä. Erityisesti magnesiumlisäravinteita käytettiin kaikissa maissa suurimman turvallisen vuorokausiannoksen ylittävinä annoksina.
Vaihteleva tietoisuus ravintolisäsuosituksista raskauden aikana
Suurin osa tutkimukseen osallistuneista vastasi tietävänsä mitä lisäravinteita (91 %) ja mitä lisäannoksia (87 %) heidän piti ottaa raskauden aikana. Kuitenkin kolme neljäsosaa osallistujista uskoi, että monivitamiinivalmisteita suositellaan yleensä raskauden aikana, vaikka tämä ei ole totta.
Suurin osa osallistujista (81 %) tiesi, että foolihappoa suositellaan raskauden aikana. Vain noin 60 % osallistujista Suomessa, Puolassa ja Isossa-Britanniassa tiesi, että D-vitamiinilisää suositellaan heidän kotimaassaan raskauden aikana, kun taas Italiassa kolmannes heistä luuli virheellisesti, että D-vitamiinilisää suositellaan raskauden aikana Italiassa.
"Vaikka suurin osa raskaana olevista naisista kaikissa maissa uskoi tietävänsä lisäravinnesuosituksista, käytännössä suosituksia ei aina noudatettu. Täydennettävien ravintoaineiden saanti oli suurelta osin riittävää, mutta jopa liiallista, merkittävälle osalle naisia", kertoo Turun yliopiston ravitsemus- ja terveystutkimusryhmän varhaistutkimuksen johtaja, apulaisprofessori Kirsi Laitinen.
Kyselyn tiedot kerättiin verkkokyselyllä. Tiedot sisältävät osallistujien lähettämiä kuvia käyttämistään ravintolisistä sekä tarkkoja tietoja niiden annostuksesta ja käyttötiheydestä. Ravintolisien päivittäiset vitamiinien ja kivennäisaineiden saannit laskettiin raportoitujen ravintolisien saannin perusteella.
Tulokset korostavat lisäravinteiden käytön tärkeyttä synnytyksen hoidossa, jotta lisäravinteiden liialliseen käyttöön voidaan puuttua tarvittaessa. Tulokset mahdollistavat myös sellaisten ravitsemusneuvojen kehittämisen, jotka tukevat ravintolisien käyttöä raskauden aikana.
Lähde:
Viite:
Koivuniemi, E., et ai. (2022) Lisäravinteiden käyttö eroaa raskaana oleville naisille: Monikansallinen tutkimus. Ravinteet. doi.org/10.3390/nu14142909.
.