Tutkimus löytää eroja lasten saamisessa rodullisten/etnisten ryhmien välillä eri koulutustasoilla
Korkeakoulututkinnon suorittaneet mustat naiset Yhdysvalloissa synnyttävät vähemmän lapsia kuin valkoiset ja latinalaisamerikkalaiset kollegansa, kertoo uusi tutkimus, jonka on kirjoittanut Yalen sosiologi Emma Zang. Population Studies -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkastellaan rodun, etnisen taustan ja koulutuksen vuorovaikutusta yhdysvaltalaisten 1960-1980 syntyneiden naisten hedelmällisyyden muovaamisessa. Hän osoitti myös, että mustat ja latinalaisamerikkalaiset naiset, joilla ei ole korkeakoulututkintoa tai alle lukion koulutusta, ovat syntyneet enemmän kuin vastaavasti koulutetut valkoiset naiset. Yliopistosta valmistuneiden joukossa latinalaisamerikkalaisilla naisilla oli korkein hedelmällisyys verrattuna mustiin ja...

Tutkimus löytää eroja lasten saamisessa rodullisten/etnisten ryhmien välillä eri koulutustasoilla
Korkeakoulututkinnon suorittaneet mustat naiset Yhdysvalloissa synnyttävät vähemmän lapsia kuin valkoiset ja latinalaisamerikkalaiset kollegansa, kertoo uusi tutkimus, jonka on kirjoittanut Yalen sosiologi Emma Zang.
Population Studies -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkastellaan rodun, etnisen taustan ja koulutuksen vuorovaikutusta yhdysvaltalaisten 1960-1980 syntyneiden naisten hedelmällisyyden muovaamisessa. Hän osoitti myös, että mustat ja latinalaisamerikkalaiset naiset, joilla ei ole korkeakoulututkintoa tai alle lukion koulutusta, ovat syntyneet enemmän kuin vastaavasti koulutetut valkoiset naiset. Yliopistosta valmistuneiden joukossa latinalaisamerikkalaisilla naisilla oli korkein hedelmällisyys verrattuna korkeakoulututkinnon saaneisiin mustavalkoisiin naisiin.
"Perinteinen viisaus uskoo, että rodullinen tai etninen epätasa-arvo hedelmällisyydessä katoaa, kun naiset vähemmistöryhmissä saavuttavat saman koulutustason ja sosioekonomisen aseman kuin valkoiset naiset, mutta havaitsemme, että aukkoja esiintyy kaikilla koulutustasoilla", sanoi Zang, sosiologian apulaisprofessori Yalen humanististen tieteiden laitokselta ja tutkimuksen johtava kirjoittaja. "Yleensä korkeasti koulutetuilla naisilla on vähemmän lapsia kuin vähemmän koulutetuilla naisilla, mutta se ei selitä eroja, joita havaitsimme korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten välillä.
"Tuloksemme korostavat tarvetta tarkastella eroja lasten saamisessa sekä sosioekonomisesti etuoikeutettujen että vähemmän taloudellisia resursseja omaavien naisten kesken."
Toisin kuin aiemmassa rotuun ja hedelmällisyyteen liittyvässä tutkimuksessa Yhdysvalloissa, joka on tyypillisesti keskittynyt yksinomaan mustiin ja valkoisiin naisiin, tämä uusi tutkimus sisälsi latinalaisamerikkalaisia naisia, jotka edustavat etnistä ryhmää, joka muodostaa vähintään 19 prosenttia Yhdysvaltain väestöstä Census Bureaun mukaan.
Tutkimusta varten Zang ja muut kirjoittajat Chloe Sariego, Ph.D. ehdokas sosiologian laitoksella ja Anirudh Krishnan Abdul Latif Jameel Poverty Action Lab -laboratoriosta analysoivat neljä pitkittäistietoaaltoa National Survey of Family Growthista (NSFG) vuosilta 2006-2017 kansallisesti edustavalla 11 117 naisen otoksella. He laskivat keskimääräisen lasten lukumäärän, jotka kunkin rodun/etnisen ryhmän ja koulutustason naiset saisivat lisääntymisvuosien aikana. Lisäksi he analysoivat kunkin ryhmän naisten osuutta, jotka synnyttivät yhden, kaksi tai kolme lasta.
Kaiken kaikkiaan he havaitsivat, että korkeakoulututkinnon suorittaneilla naisilla on vähemmän lapsia kuin naisilla, joilla ei ole korkeakoulututkintoa, rodusta ja etnisestä ryhmästä riippumatta. Tutkimuksen mukaan ero hedelmällisyydessä mustien ja valkoisten korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten välillä johtuu suurelta osin mustien äitien pienemmästä osuudesta, jotka synnyttävät toisen lapsen. Suurella osalla molemmista ryhmistä on yksi lapsi, mutta korkeakoulututkinnon suorittaneiden mustien äitien osuus toisen lapsen saamisesta oli yli 10 prosenttiyksikköä pienempi kuin valkoisten äitien, tutkimus osoitti. Noin 80 prosentilla korkeakoulututkinnon saaneista valkoisista naisista oli toinen lapsi, kun taas alle 70 prosentilla vastaavasti koulutetuista mustista naisista oli toinen lapsi.
Yksi mahdollinen selitys korkeakoulututkinnon suorittaneiden mustien naisten hedelmällisyydelle on se, että he viivyttelivät ensimmäisen lapsensa saamista niin kauan, että heillä ei ollut aikaa saada lisää lapsia lisääntymisvuosina. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin vain vähän todisteita siitä, että naisten ajankohta, jolloin lapset päättävät, aiheuttaa eroja rodullisten/etnisten ryhmien välillä eri koulutustasoilla.
Aiemmat tutkimukset ovat esittäneet mahdollisia syitä siihen, miksi mustilla ja latinalaisamerikkalaisilla naisilla, joilla ei ole korkeakoulututkintoa, on korkeampi hedelmällisyys kuin heidän valkoisilla kollegoillaan, Zang sanoi. Esimerkiksi uskonnolliset vakaumukset ja sairausvakuutuksen puute voivat vaikuttaa siihen, kuinka vähemmän koulutetut mustat ja latinalaisamerikkalaiset naiset käyttävät ehkäisyvälineitä. Rakenteellisen rasismin vuoksi mustat ja latinalaisamerikkalaiset naiset, joilla ei ole korkeakoulututkintoa, kokevat myös todennäköisemmin parisuhteen ja taloudellisen epävakauden kuin valkoiset kollegansa, hän selitti.
Uusi tutkimus herättää useita kysymyksiä korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten hedelmällisyyden rodullisista eroista, joita on tutkittava tarkemmin, Zang sanoi.
Ovatko hedelmällisyyden erot seurausta siitä, että korkeasti koulutetut mustat ja latinalaisamerikkalaiset naiset ovat tietoisempia raskauteen liittyvien komplikaatioiden, kuten keskenmenon, lapsikuolleisuuden ja äitiyskuolleisuuden, suuremmasta riskistä heidän roturyhmissään? Ovatko ne seurausta korkeakoulututkinnon saaneiden mustien ja latinalaisamerikkalaisten naisten joutuneen navigoimaan tiloissa, mukaan lukien valkoisten hallitsemilla työpaikoilla, useammin kuin vähemmän koulutettujen mustien ja latinalaisamerikkalaisten naisten, mikä tekee heistä varovaisia vahvistamasta stereotypiaa, että he ovat erittäin hedelmällisiä? Ovatko ne olemassa, koska korkeakoulututkinnon suorittaneet mustat ja latinalaisamerikkalaiset naiset, jotka halusivat toisen lapsen, estyivät saamasta lasta kroonisen pitkäaikaisen rasismiin liittyvän stressin aiheuttamien terveysongelmien vuoksi?
Emma Zang, Yalen sosiologi
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että valkoisiin lapsiin verrattuna suurempi osa mustista ja vähemmässä määrin latinalaisamerikkalaisista lapsista syntyy vähemmän koulutetuille äideille ja pienempi osuus korkeakoulututkinnon suorittaneille äideille, Zang sanoi.
"Korkeasti koulutetuilla äideillä on yleensä enemmän resursseja tukea lastensa kehitystä ja heidän mahdollisuuksiaan menestyä elämässä", hän sanoi. "Tämä tarkoittaa, että mustia ja latinalaisamerikkalaisia lapsia syntyy suhteettoman paljon perheisiin, joissa on vähemmän resursseja kuin valkoihoisilla lapsilla, mikä voi pahentaa tulo- ja terveyseroja seuraavan sukupolven aikana."
Lähde:
.