Eteisvärinän seulonta lisää mahdollisuuksia estää aivohalvaus ja säästää myös rahaa

Eteisvärinän seulonta lisää mahdollisuuksia estää aivohalvaus ja säästää myös rahaa

Eteisvärinä on aivohalvauksen suurin riskitekijä. Seulonta eteisvärinän havaitsemiseksi iäkkäillä ei ainoastaan ​​lisäisi aivohalvauksen ehkäisymahdollisuuksia, vaan se säästäisi myös terveydenhuoltojärjestelmän ja yhteiskunnan rahaa. Tämä on tulos Linköpingin yliopistossa ja Ruotsin Karolinska Institutetissa tehdystä tutkimuksesta, joka julkaistiin European Heart Journalissa.

Suurin hyöty seulonnasta on, että se antaa sinulle tietoa, jonka avulla voidaan vähentää henkilön aivohalvausriskiä ja siten auttaa heitä elämään pidempään hyvällä elämänlaadulla."

Emma Svennberg, kardiologian erikoislääkäri Karolinska yliopistollisesta sairaalasta ja apulaistutkija Karolinska Institutesta

Eteisvärinän järjestelmällistä seulontaohjelmaa ei käytetä maailmanlaajuisesti. Tämän tutkimuksen suorittaneet tutkijat laskivat eteisvärinän seulonnan kustannustehokkuuden 75–76-vuotiailla ja päättelivät, että tällaisen ohjelman käyttöönotolle on hyviä syitä.

"Terveystaloudellinen analyysimme osoittaa, että seulonta on interventio, joka säästää jopa rahaa. Tarkoitan sitä, että seulonta ei pelasta pelkästään ihmishenkiä ehkäisemällä aivohalvauksia, vaan myös säästää rahaa terveydenhuoltojärjestelmälle", sanoo Lars-Åke Levin, terveys-, lääke- ja hoitotieteiden laitoksen professori ja Linköpingin yliopiston lääketieteellisen teknologian arviointikeskuksen johtaja.

Joillakin eteisvärinää sairastavilla on oireita, mutta monet sairautta sairastavat eivät ole tietoisia siitä. Eteisvärinässä sydämen osat, joita kutsutaan eteisiksi, liikkuvat erittäin nopeasti ja eteisten pumppauskyky heikkenee. Kun näin tapahtuu, sydämeen voi muodostua verihyytymiä. Ne voivat sitten kulkea sydämestä aivoihin ja aiheuttaa aivohalvauksen.

Aivohalvauksen riski on viisi kertaa suurempi eteisvärinää sairastavilla ihmisillä kuin muulla väestöllä. Saatavilla on kuitenkin verenohennushoitoa (antikoagulantteja), jotka voivat estää verihyytymien muodostumisen. Seulonnan avulla terveydenhuolto voi tunnistaa eteisvärinää sairastavat myös ilman oireita ja tarjota heille antikoagulantteja, mikä vähentää heidän aivohalvausriskiään.

Aiemmat terveystaloudelliset analyysit eteisvärinän seulonnan arvosta perustuvat kirjallisuuden tietoihin ja joihinkin oletuksiin. Nykyinen tutkimus eroaa näistä siinä, että se perustuu kliinisen STROKESTOP-tutkimuksen tietoihin, jonka tulokset julkaistiin The Lancetissa vuonna 2021. Tutkimuksen johti Karolinska Institutet. STROKESTOP on maailman suurin eteisvärinän seulonnan kliininen tutkimus. Siinä tutkittiin 30 000 75–76-vuotiasta ihmistä, jotka jaettiin satunnaisesti toiseen kahdesta ryhmästä. Yhdelle ryhmälle tarjottiin mahdollisuutta osallistua seulontaan, kun taas toinen ryhmä toimi kontrolliryhmänä. Seulonnassa havaitut eteisvärinätapaukset hoidettiin antikoagulantteilla.

"Seulonta on hyvin yksinkertainen toimenpide. Periaatteessa peukalot asetetaan kannettavaan EKG-laitteeseen, joka mittaa sydämen toimintaa kahdesti päivässä kahden viikon ajan", Emma Svennberg sanoo.

Taloudellisessa arvioinnissa tutkijat ottivat huomioon, että osa tarjotuista seulonnoista vähenee.

"Seulonnan hyväksyjät ovat yleensä terveempiä kuin niistä kieltäytyjät. Tuloksemme kuitenkin osoittavat, että seulonta säästää rahaa ja parantaa kansanterveyttä. Toivon, että päättäjät ja terveysjärjestelmä huomioivat tulokset. Näytämme, että tällä tavalla voidaan ehkäistä yhtä vakavimmista sairauksistamme", Lars-Åke Levin sanoo.

Tutkimusta tukivat taloudellisesti lahjoittajat, kuten Swedish Heart-Lung Foundation ja Tukholman lääninvaltuusto.

Lähde:

Linköpingin yliopisto

Viite:

Lyth, J., et ai. (2022) Eteisvärinän väestöseulonnan kustannustehokkuus: STROKESTOP-tutkimus. European Heart Journal. doi.org/10.1093/eurheartj/ehac547.

.