Mahdollisesti hormonitoimintaa häiritsevien kemikaalien ja hedelmällisyysklinikoilla käyvien naisten hedelmällisyyden väliset yhteydet

Mahdollisesti hormonitoimintaa häiritsevien kemikaalien ja hedelmällisyysklinikoilla käyvien naisten hedelmällisyyden väliset yhteydet

Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa vuonna Ympäristötutkimus Tutkijat tutkivat korrelaatiota naisten hedelmällisyyden ja kemiallisten seosten välillä.

Lernen: Assoziation zwischen Chemikalienmischungen und weiblicher Fruchtbarkeit bei Frauen, die sich einer assistierten Reproduktion in Schweden und Estland unterziehen. Bildnachweis: Neues Afrika/Shutterstock

tausta

Jopa joka kuudennella hedelmällisessä iässä olevalla naisella on vaikeuksia tulla raskaaksi tai kantaa raskautta, ja lisääntymisterveysongelmat ovat yleistymässä maailmanlaajuisesti. Elävänä syntyvyyden onnistumisprosentti on pysynyt samana, vaikka avustettujen lisääntymistekniikoiden (ART) käyttö on lisääntynyt niiden keskuudessa, joiden hedelmällisyys on heikentynyt. On uskottavaa olettaa, että ihmisen valmistamat kemikaalit, jotka häiritsevät hormonitoimintaa, lisäävät hedelmättömyyttä, kun otetaan huomioon hormonien merkitys munasarjojen toiminnalle kehityksen ja aikuisiän aikana.

Über das Studium

Tässä tutkimuksessa tutkijat tutkivat mahdollisia yhteyksiä epäiltyjen endokriinisiä häiriöitä aiheuttavien kemikaalien (EDC) ja naisten hedelmällisyyden välillä kahdessa hedelmällisyysklinikoilla käyvien naisten ryhmässä.

Tähän tutkimukseen osallistui 333 ART-hoitoa saavaa naista, ja se sisällytettiin kahteen eurooppalaiseen kohorttiin Virossa ja Ruotsissa. Huhti-kesäkuussa 2016 Uppsala isännöi osallistujien rekrytointia ruotsalaisesta kohortista. Viron kohorttiin kuuluneet 148 naista rekrytoitiin Tallinnasta helmi-marraskuun 2019 välisenä aikana. Lähes 182 195:stä hakukelpoisesta naisesta valittiin lopulliseen kohorttiin kemiallisiin mittauksiin tarvittavan follikkelin nestemäärän perusteella. Ruotsalaisen kohortin osallistujat vastasivat lyhyeen kyselyyn elämäntyylistään.

Es wurde Follikelflüssigkeit aus den Follikeln der schwedischen Kohorte erhalten, die alle Zellkomponenten enthielt und keine offensichtlichen Anzeichen einer Blutkontamination aufwies. Lisäksi virolaisesta kohortista kerättiin follikkelinäytteitä. Kaikkien yhdisteiden kvantifioimiseksi laboratoriossa käytettiin kahta lähestymistapaa polyfluorialkyyliaineiden (PFAS) ja bisfenolien, parabeenien ja ftalaattien metaboliittien analysoimiseksi. Käytettiin isotooppilaimennusnestekromatografiaa tandem-massaspektrometrialla (LC-MS/MS). Ennen kiinteän faasin uuttamista (SPE) suoritettiin dekonjugointiprosessi ftalaattien ja parabeenien kvantifioimiseksi.

Munasarjan herkkyysindeksiä (OSI) käytettiin jatkuvana indikaattorina munasarjojen vasteesta stimulaatioon ja hedelmällisyyshoidon päätepisteisiin, kuten kliiniseen raskauteen (CP) ja elävänä syntymään (LB), joka saatiin tuoreista ja kumulatiivisista alkionsiirroista ja arvioitiin binäärituloksina. Follikulaarinen neste kerättiin munasolun noudon yhteydessä molemmista kohortteista, ja verta kerättiin hedelmättömyyden arvioinnin aikana anti-Müllerian hormonin (AMH) ja follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) mittaamiseksi ennen hedelmällisyyshoitoa. Ruotsin ja Viron kohortteilla, joita käytettiin arvioimaan CP- ja LB-lukuja, seurantajaksot olivat 5 ja 2,5 vuotta.

Tulokset

Eri tekijöiden jakautuminen kohorttien välillä vaihteli hieman. Naissyistä johtuva hedelmättömyys oli yleisempää virolaisilla naisilla verrattuna ruotsalaiseen kohorttiin. Vaikka AMH-tiedot olivat saatavilla vain 35 naisesta Viron kohortissa, myös kohdun limakalvon paksuuden ja AMH:n havaittiin, mikä antoi lisätodisteita kohortin alhaisesta munasarjavarannosta. Ryhmä kirjasi yhteensä 106 tuoretuotetta, 155 tuoretuotetta/pakastetta, 93 tuoretuotetta ja 135 tuoretuotetta/pakastettua siirtoa. OSI ja CP:n ja LB:n todennäköisyydet olivat vertailukelpoisia Ruotsin ja 248 Viron kohortissa.

Raportoitujen arvojen vaihteluväli oli paljon laajempi ja PFAS-tasot olivat yleensä korkeammat ruotsalaisessa ryhmässä kuin Viron näytteissä. Ftalaattien ja parabeenien jakautuminen Viron ja Ruotsin kohortteissa ei osoittanut merkittävästi erilaisia ​​kuvioita. Vaikka ftalaatit ja parabeenit olivat pääosin korreloimattomia, kuudella PFAS-yhdisteellä oli korkea assosiaatiorakenne. Nollanäytteiden analyysi osoitti alhaisia ​​kontaminaatiotasoja alkiolaboratorioympäristöstä.

Suhteellisen leveillä luottamusvälillä ryhmä havaitsi alentuneen OSI:n yhdistetyssä populaatiossa kohonneilla kemikaalipitoisuuksilla. Merkittäviä eroja havaittiin metyyliparabeenilla Viron kohortissa ja kumulatiivisella di-2-etyyliheksyyliftalaatilla (DEHP) ruotsalaisessa kohortissa kahden eri kohortin sisällä. Tulokset säilyivät ennallaan, kun ftalaatit ja parabeenit sovitettiin toisiinsa samassa mallissa arvioitaessa kemikaaleja seoksena.

Tilastollisesti merkitsevä suhde perfluoroundekaanihapolla (PFUnDA) sekä yhdistetyssä populaatiossa, Viron väestössä että perfluorioktaanihapolla (PFOA) Viron väestössä, korkeammat PFAS-pitoisuudet liittyivät tyypillisesti alhaisempaan OSI:hen. Perfluoriheksaanisulfonihappoon (PFHxS) on liitetty LB:n pienemmät todennäköisyydet tuoreissa siirroissa ja alhaisemmat LB:n todennäköisyydet tuoreissa/jäädytetyissä siirroissa. Lisäksi pienempi todennäköisyys CP:lle tuoreista/pakastetuista siirroista liittyi suurempaan PFOA-määrään. Positiivinen korrelaatio tuoreen siirron LB:n ja PFUnDA-konsentraation välillä havaittiin myös.

Johtopäätös

Kaiken kaikkiaan tutkimustuloksissa tunnistettiin kemikaaleja, kuten metyyliparabeenia ja mahdollisesti PFUnDA:ta ja PFOA:ta, jotka voivat olla mukana biologisissa prosesseissa, jotka aiheuttavat naisten hedelmättömyyttä häiritsemällä munasarjojen toimintaa, mikä tarjoaa lisätodisteita naisten hedelmällisyyden ja DEHP-metaboliittien välisestä käänteisestä yhteydestä.

Viite:

• Bellavia, A. et al. (2022) „Assoziation zwischen chemischen Mischungen und weiblicher Fruchtbarkeit bei Frauen, die sich einer assistierten Reproduktion in Schweden und Estland unterziehen“, Environmental Research, p. 114447. doi: 10.1016/j.envres.2022.114447. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0013935122017741

.