Aiemman tutkimuksen perusteella tutkijat esittävät näkemyksensä EBV-infektioiden ja MS-taudin kehittymisen välisestä yhteydestä

Aiemman tutkimuksen perusteella tutkijat esittävät näkemyksensä EBV-infektioiden ja MS-taudin kehittymisen välisestä yhteydestä

Äskettäin julkaistussa katsauksessa Journal of Clinical Investigation Tutkijat esittivät kantansa Epstein-Barr-virusinfektioiden (EBV) ja multippeliskleroosin (MS) kehittymisen välisestä yhteydestä Bjornevikin et al.:n aikaisemman tutkimuksen perusteella. julkaistu Sciencessä.

Lernen: Fallen in den biologischen Kaninchenbau: Epstein-Barr-Virus, Biografie und Multiple Sklerose. Bildnachweis: Kateryna Kon/Shutterstock

tausta

Edellisessä tutkimuksessa kerrottiin lisääntyneestä MS-riskistä EBV-tartunnan saaneilla aktiivisessa palveluksessa olevilla sotilashenkilöillä, mikä tukee sotilaiden EBV-rokotusten tarvetta. Kirjoittajat kommentoivat, ovatko tällaiset rokotukset tarpeellisia sotilashenkilöstölle ja voivatko kokemukset ja biososiaaliset tekijät [kuten ahdistuneisuus, stressi, yksinäisyys, masennus ja posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD)] vaikuttaa aiempien tutkimusten perusteella EBV:n ja MS:n väliseen yhteyteen.

Tässä katsauksessa tutkijat antoivat mielipiteensä EBV:n ja MS:n välisestä todennäköisestä yhteydestä aikaisemman tutkimuksen perusteella.

Tutkimus

Aiemmassa tutkimuksessa raportoitiin 24 kertaa korkeampi todennäköisyys MS-tautiin EBV-tartunnan saaneilla henkilöillä verrattuna EBV-tartunnan saamattomiin henkilöihin, mikä tukee EBV-rokotusten tarvetta MS-tautien ehkäisyssä. Tutkimuksen tekijät kuitenkin mainitsivat tutkimuksessa sudenkuoppia, kuten epätäydellisiä analyyseja ja virheellisiä tietojen esityksiä.

Tutkimukseen osallistui yli 10 miljoonaa aikuista, ja se perustui Yhdysvaltain puolustusministeriön vuosina 1993–2013 suorittamaan HIV-seulontaohjelmaan, jossa kerättiin seerumeita aktiivisessa palveluksessa olevilta sotilashenkilöiltä sotilaspalvelukseen ottaessa ja joka toinen vuosi. Tutkimuksessa saatiin seerumeita MS-potilailta (tapauksia, n = 801) ja kontrolleilta (n = 1566), jotka yhdistettiin iän, sukupuolen, etnisyyden, palvelualan ja näytetietojen keruun päivämäärän mukaan, jotta voidaan arvioida sotilaskadettien vasta-ainetiitterit EBV:tä, herpes simplex -virusta 1 (HSV-1) ja HHV-6:ta (human) vastaan.

Tapauksen kohteet olivat joko EBV-positiivisia sotilaallisen induktion yhteydessä (ryhmä A) tai EBV-seropositiivisia aktiivisen asepalveluksen aikana sotilaallisen induktion jälkeen (ryhmä B). Todennäköisyyssuhteet (OR) MS-taudin kehittymiselle A-ryhmän ja ryhmän B yksilöillä olivat 1,6 ja 25,6, mikä viittaa merkittävästi korkeampaan MS-taudin kehittymisriskiin EBV-serokonversion jälkeen.

Genetiikka ja genomiikka e-kirja

Kokoelma viime vuoden huippuhaastatteluista, artikkeleista ja uutisista.

Lataa kopio tänään

Psykologiset arvioinnit tehtiin NEO-persoonallisuuskartoituksen, terveyskyselyn, koettu stressikyselyn ja sosiaalisen tuen kyselyn perusteella. Tutkimuksessa saadut seeruminäytteet osoittivat serologisten vasta-ainetiitterien merkittävää nousua, mikä on yhdenmukainen aiempien tutkimusten kanssa, jotka tehtiin henkilöillä, joilla oli korkea psykologinen stressi.

Näkökulma

Kirjoittajat ovat ehdottaneet, että useita biososiaalisia tekijöitä, jotka perustuvat altistumiseen, käyttäytymiseen (erityisesti työperäiseen), PTSD:hen ja sosiaalisista suhteista johtuviin tunteisiin, on otettava huomioon tutkimustulosten selittämiseksi. Stressi ja ahdistus aktiivisen sotataistelun aikana sekä ystävien ja/tai työtovereiden menettäminen asepalveluksen aikana voivat vaikuttaa yksilön riskiin sairastua MS-tautiin.

Biologisten muuttujien, kuten mikrobiomin ja geneettisen herkkyyden), ympäristömuuttujien, kuten leveysasteen muutokset ja toksiinit, sekä biososiaaliset muuttujat, kuten traumaattisiin tai stressaaviin kokemuksiin liittyvät kokemukset tai elämäkerrat, voivat parantaa ymmärrystä MS-taudin etiopatogeneesistä.

Kirjoittajat totesivat, että tutkimus soveltui hyvin serologiseen analyysiin; Tarvitaan kuitenkin enemmän kvantitatiivisia analyyseja saadakseen lisätietoa EBV:n ja MS:n välisestä yhteydestä. Puolustusministeriön tiedot voitaisiin yhdistää asevoimien ylläpitämiin kattaviin tietoihin aktiivisessa palveluksessa olevasta henkilöstöstä, ja tartunnan ajoituksen määrittäminen serokonversion jälkeen voisi auttaa tunnistamaan mahdolliset erilaisen herkkyyden ikkunat.

Lisäksi allostaattista kuormitusta (ihmiskehon kollektiivisen stressikuormituksen fysiologinen mitta) voitaisiin arvioida käyttämällä useita biolääketieteellisiä markkereita MS-taudin kehittymisriskin mallintamiseksi EBV-serokonversion jälkeen biososiaalisen analyysin perusteella. Kirjoittajat varovat antamasta EBV-rokotteita MS-taudin ehkäisyyn, koska on tarpeen tunnistaa kaikki MS-taudin biografiset ja biologiset laukaisevat tekijät, vaikka EBV-infektioita on liitetty MS-taudin kehittymiseen.

Johtopäätös

Kirjoittajat huomauttivat lopuksi, että useat biologiset ja biososiaaliset tekijät voivat liittyä MS-taudin kehittymiseen EBV-serokonversion jälkeen, ja niitä on tutkittava tulevissa tutkimuksissa MS-taudin patogeneesin määrittämiseksi EBV-tartunnan saaneella sotilashenkilöstöllä. He uskovat, että EBV-rokotukset eivät välttämättä ole tarpeen MS-taudin estämiseksi aktiivisessa sotilashenkilöstössä, jolla on ollut EBV-infektioita.

Viite:

• Horwitz, R. et al. (2022) „Das biologische Kaninchenloch hinunterfallen: Epstein-Barr-Virus, Biographie und Multiple Sklerose“, Journal of Clinical Investigation, 132(17). doi: 10.1172/jci164141. https://www.jci.org/articles/view/164141

.