Päivitetyt EULAR-suositukset lapsille, joilla on pedAIIRD
Ihmisillä, joilla on autoimmuuni- tai autoinflammatorisia reumaattisia sairauksia, on lisääntynyt infektioriski. Tämä voi johtua taustalla olevasta sairaudesta tai sen voi johtua hoidosta immunomoduloivilla tai immunosuppressiivisilla lääkkeillä. Rokotukset ovat tärkeässä roolissa tartunnan ehkäisyssä. Lapset, joilla on pedAIIRD, tarvitsevat kuitenkin rokotusohjelman, jossa otetaan huomioon heidän sairautensa aktiivisuus, nykyinen hoito ja infektioriski sekä rokotteen tehokkuus ja turvallisuus. EULAR kehitti ensimmäisen kerran suosituksia lasten rokottamisesta pedAIIRD:llä vuonna 2011. Sen jälkeen todisteiden määrä on kaksinkertaistunut – ja todisteiden voimakkuus on kasvanut. Samaan aikaan uusia pedAIIRD-hoitoja on saatavilla...

Päivitetyt EULAR-suositukset lapsille, joilla on pedAIIRD
Ihmisillä, joilla on autoimmuuni- tai autoinflammatorisia reumaattisia sairauksia, on lisääntynyt infektioriski. Tämä voi johtua taustalla olevasta sairaudesta tai sen voi johtua hoidosta immunomoduloivilla tai immunosuppressiivisilla lääkkeillä. Rokotukset ovat tärkeässä roolissa tartunnan ehkäisyssä. Lapset, joilla on pedAIIRD, tarvitsevat kuitenkin rokotusohjelman, jossa otetaan huomioon heidän sairautensa aktiivisuus, nykyinen hoito ja infektioriski sekä rokotteen tehokkuus ja turvallisuus.
EULAR kehitti ensimmäisen kerran suosituksia lasten rokottamisesta pedAIIRD:llä vuonna 2011. Sen jälkeen todisteiden määrä on kaksinkertaistunut – ja todisteiden voimakkuus on kasvanut. Samaan aikaan uusia pedAIIRD-hoitoja on tullut saataville.
Päivitetyt EULAR-suositukset on kehitetty monitieteisessä työryhmässä yhdeksästä Euroopan maasta. Osallistujilla oli asiantuntemusta lasten ja aikuisten reumatologiasta, biologiasta, epidemiologiasta ja immunologiasta. Ryhmään kuului myös potilaiden edustajia. Työ tehtiin EULAR-standardoitujen toimintatapojen mukaisesti.
EULARin kehittämä ja Annals of the Rheumatic Diseases -lehden kesäkuun 2022 numerossa julkaistu paperi sisältää kuusi yleistä periaatetta ja seitsemän suositusta.
Periaatteet toteavat, että hoitavan erikoislääkärin on tarkistettava rokotustilanne vuosittain ja se tulisi antaa ihanteellisesti lepotilan aikana. Rokotukset tulisi mahdollisuuksien mukaan antaa 2-4 viikkoa ennen immunosuppression aloittamista – mutta varo, ettei tarvittavaa hoitoa koskaan lykätä. Yleisesti ottaen rokotuksissa tulee noudattaa kansallista rokotusohjelmaa ja matkarokotusohjeita. Lisäksi tämä ei sisällä eläviä heikennettyjä rokotteita immuunipuutteellisilla potilailla, lukuun ottamatta huomattavaa poikkeusta tuhkarokko-sikotauti-viurirokko (MMR) -tehosterokotusta ja vesirokotusta tietyissä olosuhteissa.
Suositukset ovat yksinkertaistettuja vuoden 2011 versioon verrattuna. Aikaisemmin suositukset ryhmiteltiin immunosuppressanttien, ei-elävien rokotteiden ja elävien heikennettyjen rokotteiden käytön perusteella, mutta tämä johti päällekkäisyyksien yksittäisten suositusten välillä. Päivitetyssä versiossa on siksi yhteenveto joistakin suosituksista ja siirretään toiset yleisperiaatteisiin. Tuloksena saadut suositukset koskevat rokotuksia kausi-influenssaa, pneumokokkia, tetanusta, ihmisen papilloomavirusta ja keltakuumetta vastaan sekä MMR- ja vesirokkoa vastaan.
EULAR toivoo, että nämä suositukset auttavat lastenlääkäreitä, reumatologeja, kansallisia rokotusvirastoja, perhelääkäreitä, potilaita ja kansallisia yhdistyksiä saavuttamaan turvalliset ja tehokkaat rokotukset ja optimaalisen infektioiden ehkäisyn immuunipuutteellisilla lapsilla, joilla on AIIRD-tauti.
Lähde:
European Alliance of Rheumatology Associations (EULAR)
Viite:
Jansen, MHA, et ai. (2022) EULAR/PRES-suositukset autoimmuunitulehduksellisia reumaattisia sairauksia sairastavien lapsipotilaiden rokottamiseen: 2021 päivitys. Reumaattisten sairauksien lehdet. doi.org/10.1136/annrheumdis-2022-222574.
.