Tutkimuksen mukaan ruotsalaisilla korkeatuloisilla miehillä ja naisilla on enemmän lapsia

Tutkimuksen mukaan ruotsalaisilla korkeatuloisilla miehillä ja naisilla on enemmän lapsia

Toisin kuin monet uskovat, ruotsalaisilla korkeatuloisilla miehillä ja naisilla on enemmän lapsia, Tukholman yliopiston uusi tutkimus osoittaa. Tämä malli on erityisen selvä miesten keskuudessa ja lisääntyy ajan myötä: mitä enemmän rahaa, sitä enemmän lapsia. Mutta neljän lapsen jälkeen asiat muuttuvat.

Toisin kuin aiemmissa tutkimuksissa, joissa tutkijat tarkastelivat ihmisten tuloja tietyissä elämänvaiheissa, tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka paljon ihmiset ansaitsivat elämänsä aikana analysoimalla neljänkymmenen vuoden ruotsalaisia ​​tulotietoja kustakin syntymäkohortista. Vuoden 1940 jälkeen syntyneillä miehillä on selvä yhteys korkean kumulatiivisen tulon ja lasten lisääntymisen välillä.

"Erittäin rikkaimmilla miehillä on eniten lapsia, ja tämä malli on kasvanut ajan myötä. Mitä korkeammat tulot, sitä enemmän lapsia. Hyvin pienituloisilla miehillä on yhä todennäköisemmin ilman lapsia", sanoo Tukholman yliopiston sosiologian instituutin demografian laitoksen demografiatutkija Martin Kolk ja äskettäin Population Studies -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen kirjoittaja.

"Rikkaimmilla ei ole monta lasta, mutta useammin heillä on kaksi, kolme tai neljä lasta kuin pienituloisilla", Martin Kolk sanoo.

Naisten malli on muuttunut merkittävästi ajan myötä. Tutkimus osoittaa, että 1940- ja 1950-luvuilla syntyneillä naisilla on eniten lapsia pienituloisilla. Sitten trendi kääntyy päinvastaiseksi – myöhemmillä kohorteilla kuvio on samanlainen kuin miesten. 1960- ja 1970-luvuilla syntyneistä naisista korkeatuloisilla on enemmän lapsia, vaikka kaikkein korkeimmat tulot eivät saakaan eniten lapsia. Miehillä ja naisilla, joilla on vähintään viisi lasta, on pienemmät tulot kuin kahden tai kolmen lapsen, mutta korkeammat tulot kuin lapsettomilla miehillä ja naisilla. Löydökset eroavat monista muista korkean tulotason maista 1900- ja 2000-luvuilla, joissa tutkijat ovat osoittaneet, että monien lasten saaminen oli yleisempää pienituloisten miesten ja naisten keskuudessa.

Martin Kolk mainitsee yhteiskunnalliset muutokset työelämässä ja Ruotsin perhepolitiikan tärkeimpinä syinä, miksi naisten ei enää tarvitse valita lasten hankkimisen ja uran välillä.

"Se mitä näet, on muutos yhteiskunnasta, jossa naisten oli jossain määrin valittava uran tai lasten välillä, yhteiskuntaan, jossa heidän ei enää tarvitse tehdä näitä päätöksiä. Aikaisemmin matalatuloisilla naisilla oli enemmän lapsia, kun taas uralla tehneillä naisilla oli vähemmän lapsia. Hyvin pienituloiset naiset olivat tuolloin usein kotiäitejä, mutta heillä saattaa silti olla korkeat naimisissa kotitalouden tulot, jos he olisivat korkeat."

Monilla pienituloisilla ei ole lapsia ollenkaan

E-kirjan vasta-aineet

Kokoelma viime vuoden huippuhaastatteluista, artikkeleista ja uutisista. Lataa ilmainen kopio

Martin Kolk osoittaa, että sekä miesten että naisten malli johtuu suurelta osin siitä, että Ruotsin erittäin pienituloisilla henkilöillä ei ole usein lainkaan lapsia, mikä on vahvistunut ajan myötä. Tutkimus osoittaa selvästi, että taloudelliset tekijät vaikuttavat synnytykseen.

"Paljon lapsia on kallista – tarvitaan isompi koti, isompi auto ja niin edelleen. Valtio voi auttaa kattamaan osan kustannuksista, mutta asuntojen hintojen nousun ja muiden yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten myötä korkea tulo auttaa siihen, että on varaa moniin lapsiin. Nykyään Ruotsissa yhä useammat matalatuloiset naiset ja miehet päättävät olla hankkimatta lapsia", Martin Kolk sanoo.

Hän huomauttaa, että nykyinen ruotsalainen perhepolitiikka on yhä useammin epäonnistunut tarjoamaan kaikille tuloista riippumatta tarpeellista tukea perheen perustamiseen.

Yksi Ruotsin perhepolitiikan tavoitteista oli tukea ihmisten taloudellisesti lasten saamista. Kun näet kasvavat sosioekonomiset erot lasten saamisessa, nykypäivän perhepolitiikka ei enää näytä pystyvän siihen samassa määrin kuin ennen. Lapsen saaminen näyttää polarisoituneen. Tämä on yhteiskunnallinen muutos, jota ei pidä laiminlyödä."

Martin Kolk, tutkija, Tukholman yliopisto

Faktat: Miten tutkimus suoritettiin

Tutkimuksessa tutkija tarkasteli kaikkien Ruotsissa vuosina 1940, 1950, 1960 ja 1970 syntyneiden miesten ja naisten elinikäisiä tuloja ja ansioita 20–60-vuotiailla. Tulojen eri näkökohtien mittaamiseksi tutkija tarkasteli sekä käytettävissä olevaa tuloa eli sitä, mikä tuloista jää verojen jälkeen, vähennetään tuloista, tuloista ja tuloista sekä tuloista kumulatiiviset tulot. Yksityishenkilöiden tulojen tarkastelussa koko heidän elämänsä aikana otettiin mukaan vain Ruotsissa syntyneet.

Tulojen ja syntyneiden mittaamiseen tutkija käytti Ruotsin verorekistereitä ja monisukupolvellista rekisteriä, joka sisältää tiedot biologisten lasten lukumäärästä.

Lähde:

Tukholman yliopisto

Viite:

Kolk, M., et ai. (2022) Elinikäisen kumulatiivisen tulon ja syntymän suhde vuosina 1940–1970 syntyneillä ruotsalaisilla miehillä ja naisilla. Väestötutkimukset. doi.org/10.1080/00324728.2022.2134578.

.