Perheyritykset hälyttävät: sosiaaliturvamaksujen nousu uhkaa työpaikkoja

Perheyritykset hälyttävät: sosiaaliturvamaksujen nousu uhkaa työpaikkoja

Asiat kiehuvat Saksan sydämessä: sosiaaliturvamaksujen nousu huolestuttaa niin yritysten johtajia kuin työntekijöitäkin. Uusi taloudellisten haasteiden aikakausi voi olla koittamassa, mikä pakottaa yritykset harkitsemaan strategioitaan uudelleen ja mahdollisesti supistamaan toimintaansa. Hälyttävät ennusteet osoittavat, että sosiaaliturvamaksut voivat nousta dramaattisesti vuoteen 2035 mennessä, ja tämä on saanut monet reagoimaan.

Frankfurter Allgemeine Zeitung -lehden raportti paljastaa, että sosiaaliturvamaksujen odotetaan nousevan yli 42 prosenttiin bruttopalkoista vuodesta 2025 lähtien. Huolenaiheena on, että tämä osuus voi tulevina vuosina nousta jopa 44 prosenttiin. Myös DAK-Gesundheitin toimeksiannosta tehty IGES-instituutin lyhyt tutkimus varoittaa, että pahimmassa tapauksessa maksut voivat olla jopa yli 51 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Tämä kehitys kulkee käsi kädessä väestörakenteen muutoksen ja suunniteltujen uudistusten kanssa.

Syttyvä kirje liittovaltion hallitukselle

Lukuisten yritysten lobbausjärjestö "Perheyrittäjät" kääntyi liikennevaloliiton johdon puoleen painostaakseen hallitusta. Presidentti Marie-Christine Ostermann ilmaisee sytyttävässä kirjeessään poliittisille raskassarjalle Olaf Scholzille, Robert Habeckille ja Christian Lindnerille kiireellisen hätäkonseptin tarpeen. Hän korostaa, että lisäpalkkakustannusten 40 prosentin taakkatasolle on kiireesti palattava.

Kirjeessä jopa huomautetaan, että yritysten nykyisen kuormitusrajan katsotaan olevan "merkittävästi ylitetty". Ostermann kuvailee yritysten ongelmia kasvavien kustannusten vuoksi. Pelkästään vuonna 2022 yritykset maksoivat sosiaaliturvamaksuja yli 620 miljardia euroa. Laskelman mukaan maksuprosentin korotus yhdellä prosenttiyksiköllä lisäisi maksuja vielä 18 miljardilla eurolla ja lisäisi taloudellista taakkaa valtavasti.

Riskit taloudelle

Tilanne on vakava. Ostermann varoittaa, että jatkuva taloudellinen heikkous ei ainoastaan ​​vaaranna sosiaalisiin hankkeisiin, ilmastonsuojelutoimiin tai infrastruktuurin korjauksiin tarvittavia varoja, vaan myös kiihdyttää Saksan deindustrialisaatiota. Saksan talousinstituutti havaitsi tämän keväällä ja puhuu hälyttävästä teollisuuden nettomäärästä. Vuodelle 2023 nettomäärä oli 94 miljardia euroa, mikä on huolestuttava trendi, joka on jatkunut aiempina vuosina 100 miljardilla vuonna 2021 ja 125 miljardilla vuonna 2022.

Taloudellisen tilanteen lisäksi huolta on myös ammattitaitoisen työvoiman pula. Palokirje korostaa, että liikennevalohallitus vain pahentaa tilannetta nousevilla työvoimakustannuksilla. Erityisen hyvin koulutetut työntekijät saattoivat lähteä, mikä pahentaa entisestään monien yritysten henkilöstöongelmia. Ostermann varoitti laskukierteestä: "Tänne jäävät yrittävät kompensoida pienenevää nettopalkkaansa laittomalla työllä."

Seuraukset ovat merkittäviä. Sosiaaliturvajärjestelmien mahdollinen "taloudellinen romahdus" uhkaa, mikä voi vaikuttaa erityisesti suurten ikäluokkien sukupolveen heidän jäädessä eläkkeelle. Ammattitaitoisen työvoiman pula uhkaa muodostua vakavaksi riskiksi keskisuurten yritysten tulevaisuudelle, joista monet ovat jo tuottaneet hallitukselle pettymyksen.

Katse tulevaisuuteen

Käynnissä olevat keskustelut sosiaaliturvamaksujen korotuksista antavat kuvan Saksan talouden huolestuttavasta epävarmuudesta. Yrityksillä on valtavia paineita sopeutua muuttuvaan maisemaan. Nähtäväksi jää, pystyykö hallitus puuttumaan yritysten huolenaiheisiin ja löytämään ratkaisun, joka takaa sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden että taloudellisen vakauden. Uudelleenarviointi on enemmän kuin tarpeellista, jos Saksa haluaa säilyttää kilpailukykynsä globaalissa kontekstissa ja turvata kotimaisen talouden tulevaisuuden.

Saksassa sosiaaliturvajärjestelmät ovat erittäin tärkeitä. Liittotasavallan sosiaaliturvajärjestelmät - mukaan lukien eläke-, terveys-, hoito- ja tapaturmavakuutus - on suunniteltu siten, että ne suojaavat väestöä sosiaalisilta riskeiltä. Nämä järjestelmät rahoitettiin pääasiassa työntekijöiden ja työnantajien maksuilla. Sosiaaliturvamaksujen jatkuva nousu herättää kuitenkin kysymyksiä näiden mallien kestävyydestä, etenkin kun otetaan huomioon Saksaan vaikuttavat väestörakenteen muutokset.

Keskeinen ongelma on väestörakenteen muutos: Saksan väestö ikääntyy ja työikäisten määrä vähenee. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan yli 67-vuotiaiden osuuden odotetaan nousevan noin 24 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Tämä kehitys lisää paineita sosiaalijärjestelmiin, kun vähemmän työllisiä maksaa eläkevakuutukseen samalla kun eläkkeensaajien määrä kasvaa. Nuorten ja korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden houkutteleminen ja pitäminen on yritysten, erityisesti keskisuurten yritysten, entistä haastavampaa.

Seuraukset yritysmaisemaan

Perheyritysten omistajien huoli heijastuu myös suurempiin talousindikaattoreihin. Pk-yritysten tutkimuslaitoksen (IfM) kyselyssä 52 % kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti, että heillä olisi lähivuosina vakavia kysymyksiä olemassaolostaan ​​sosiaaliturvamaksujen nousun vuoksi. Haasteiden torjumiseksi monet yritykset ovat jo ryhtyneet toimiin, kuten kustannussäästöstrategioiden tarkistamiseen tai työprosessien optimointiin.

Konkreettinen vaikutus yritysmaailmaan näkyy myös investointipäätöksissä. ZEW:n – Leibnizin Euroopan taloustutkimuskeskuksen – tekemä tutkimus osoitti, että yli 40 % saksalaisista yrityksistä on vähentänyt sijoituksiaan sosiaaliturvamaksujen epävarmuuden vuoksi. Tämä epävarmuus ei koske vain uusia hankkeita, vaan myös olemassa olevia yrityksiä, jotka päättävät investoida vähemmän innovaatioihin tai henkilöstöön lisätaakan pelossa.

Muutokset maksurakenteissa

Mahdollinen poliittinen vastaus tähän kehitykseen voisi olla maksujärjestelmien uudistaminen. Viime vuosina on käyty useita keskusteluja sosiaaliturvamaksujen rakenteesta ja jakautumisesta työntekijöiden ja työnantajien kesken. Jotkut asiantuntijat ehdottavat yksityisen eläketurvan korotetun tuen käyttöönottoa lakisääteisten eläkkeiden täydennykseksi, jotta sosiaaliturvarahastoihin kohdistuu lisääntyvää painetta. On jo olemassa useita aloitteita, joiden tarkoituksena on kannustaa kansalaisia ​​säästämään enemmän eläkettä varten.

Lisäksi selvitetään, missä määrin joustavampi maksujen arviointijärjestelmä voisi auttaa työnantajia mukautumaan. Tämä voisi tarjota merkittävää helpotusta erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, jotta nykyisten työpaikkojen turvaamisen lisäksi voidaan luoda uusia työpaikkoja.