Terveysjärjestelmä rajalla: Kuka pelastaa terveydenhuollon Saksassa?

Nykyisessä Saksan terveydenhuoltojärjestelmän rahoituksen analyysissä terveysekonomisti prof. Dr. Thomas Kolb tarkastelee lakisääteisen sairausvakuutuksen (GKV) haasteita ja tarpeellisia uudistuksia. Kolbin mukaan lakisääteiset sairausvakuutusmenot vuodelle 2024 ovat noin 327 miljardia euroa, josta kolmannes menee laitoshoitoon. Toinen kolmasosa kuluu avohoitopalveluihin ja reseptilääkkeisiin. Kokonaisterveydenhuollon menot, mukaan lukien yksityinen sairausvakuutus (PKV) ja henkilökohtaiset maksut, ovat noin 500 miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa 13 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kolb keskusteli myös tarpeesta pitää silmällä sosiaaliturvamaksuja, jotta tulevia palkkakustannuksia ei kuormitettaisi.

Osana puheenvuoroaan Kolb suositteli muun muassa yksityisen sairausvakuutuksen liittämistä lakisääteiseen sairausvakuutukseen ja muunkin tulon ottamista mukaan sairausvakuutusmaksujen laskentaperusteeseen. Myös perheenjäsenten ilmaisen rinnakkaisvakuutuksen osittaista muutosta tulisi harkita. Ehdotettu perusterveydenhuollon lääkärijärjestelmä voisi osaltaan parantaa potilaiden hallintaa ja järjestelmän läpinäkyvyyttä. Korkeammat omaosuudet nähtiin keinona luoda läpinäkyvyyttä, mutta potilaskuitin käyttöönotto epäonnistui vakuutettujen kiinnostuksen puutteen vuoksi. Kolb kritisoi myös liiallisia byrokraattisia dokumentointivaatimuksia.

Terveydenhuoltojärjestelmän rahoitus ja menot

GKV:n rahoitusrakenne osoittaa, että vuonna 2022 noin 53 % terveydenhuoltomenoista meni lakisääteiseen sairausvakuutukseen. Sosiaalivakuutukset kattoivat yli kaksi kolmasosaa kuluista, kun taas yksityisen sairausvakuutuksen osuus oli vain 7,7 %. GKV itse kirjasi vuonna 2022 menoja lähes 289 miljardia euroa, joista suurimmat palvelumenot kohdistuivat sairaalahoitoon (32,1 %), lääkehuoltoon (17,8 %) ja avohoitoon (16,8 %). GKV rahoitetaan vakuutettujen ja työnantajien yhtäläisin maksuosuuksin, ja yleinen maksuaste on 14,6 % bruttotyötulosta ja keskimääräinen lisämaksu 1,7 % vuonna 2024.

Lisäksi lakisääteiselle sairausvakuutukselle on ollut vuodesta 2004 lähtien liittovaltion tuki, joka vuonna 2017 oli 14,5 miljardia euroa vuodessa. GKV-palvelujen lisämaksut ovat 10 % kustannuksista, vähintään 5 eurosta enintään 10 euroon palvelua kohden. Vuonna 2022 lisämaksuista vapautettiin 276 000 vakuutettua, joista 4,38 miljoonaa kroonisesti sairasta. Yksityinen sairausvakuutus (PKV) perustuu yksilöllisiin riskitekijöihin, mutta sen maksut nousevat iän myötä tulotasosta riippumatta. GKV:ta ja PKV:ta koskevat poliittiset kiistat pyörivät ensisijaisesti subjektiivisten oikeudenvajeiden ympärillä, kun taas keskustellaan ehdotuksista kansalaisvakuutuksista näiden epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseksi.