Kriisien hallinta: Näin henkinen immuunijärjestelmämme vahvistaa psyykkeämme!

Psykologinen stressi lisääntyy nyky-yhteiskunnassa, mikä johtaa yhä useampaan sairausilmoitusten määrään. Tästä keskustelee neurologian professori Volker Busch. Hän selittää, että päivittäistä tietotulvaa, joka sisältää sekä positiivisia että negatiivisia uutisia, on käsiteltävä aktiivisesti.

Busch korostaa, että vaikka ihmiset ovat pohjimmiltaan joustavia, he voivat hukkua, kun liian monta negatiivista vaikutusta tulee yhteen. Nämä stressit sisältävät henkilökohtaisia ​​näkökohtia, kuten riita-asioita parisuhteessa tai stressiä työssä, sekä maallisia vaikutuksia, kuten inflaatiota tai sotaa Euroopassa. Buschin mukaan näiden tekijöiden yhdistelmä on tällä hetkellä suuri ja rasittaa merkittävästi ihmisten psyykkyyttä.

Henkinen suojamekanismi

Psykologisen hyvinvoinnin yhteydessä Busch puhuu "henkistä immuunijärjestelmästä", joka toimii suojamekanismina psykologista stressiä vastaan. Hän antaa esimerkkejä: Kielteinen kommentti raitiovaunusta havaitaan vain hetken ja käsitellään nopeasti, kun taas tutun kuolema laukaisee surua, mutta se vähenee ajan myötä. Tämä henkinen immuunijärjestelmä auttaa ihmisiä voittamaan psykologisen stressin ja voi viime kädessä johtaa henkilökohtaiseen kasvuun.

Henkinen immuunijärjestelmä toimii samalla tavalla kuin fyysinen immuunijärjestelmä vahvistamalla psykologista joustavuutta. Buschin mukaan haasteet ja kriisit voivat saada ihmiset rauhoittumaan ja vahvistumaan.

Psyykkisen stressin vaikutuksia ei pidä aliarvioida. Kattavien tutkimustulosten mukaan psyykkinen stressi voi vaikuttaa henkiseen, emotionaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Psyykeä rasittavat ulkoiset riskitekijät heikentävät henkistä immuunijärjestelmää ja lisäävät alttiutta stressille ja mielenterveysongelmille, kuten Resilience Academyn verkkosivuilla selitetään.

Mielenterveyden riskitekijät

Työpaikalla usein esiintyvät stressitekijät, kuten melu, ajanpaine ja jatkuva saatavuus, aiheuttavat stressiä, väsymystä, keskittymiskyvyn puutetta ja ärtyneisyyttä. Pitkäaikainen ylirasitus voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia, sillä stressillä, joka alun perin toimii kehon suojamekanismina, voi olla sekä aktivoiva (eustress) että negatiivinen (distress) vaikutus. Sopimaton työmäärä syntyy, kun työn vaatimukset eivät vastaa käytettävissä olevia resursseja.

Psykologisen stressin minimoimiseksi työpaikalla on sekä työnantajien että yksilöiden otettava vastuu. Toimenpiteet, kuten työnantajien riskiarvioinnit ja yksilötason vastustuskyvyn vahvistaminen, ovat tässä ratkaisevia. Resilienssi, joka määritellään sisäiseksi vahvuudeksi käsitellä stressiä, nähdään yhä enemmän tärkeänä elementtinä. Resilienssiasiantuntija Sebastian Mauritz korostaa tämän aiheen merkitystä työssään.