Mielenterveys työpaikalla: strategioita yrityksille!

20. maaliskuuta 2025 maailma muistaa traagista vuosipäivää Germanwingsin tragediosta, joka tapahtui 24. maaliskuuta 2015. Tässä onnettomuudessa Airbus syöksyi Alpeilla, jolloin kaikki 150 koneessa ollutta ihmistä kuolivat. Haufen mukaan onnettomuuden syynä oli perämiehen mielisairaus. Tämä tapahtuma varjostaa keskustelua mielenterveydestä työpaikalla, jonka merkitys on tulossa yhä tärkeämmäksi.

Maailman terveysjärjestö (WHO) raportoi, että noin joka neljäs ihminen maailmassa kärsii mielenterveysongelmista. Techniker Krankenkassen mukaan työntekijöiden mielisairaudet ovat lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 35 prosenttia. Erityisen vaarassa ovat kriittisen infrastruktuurin yritykset, kuten energia-, liikenne- ja terveydenhuoltosektorit. Historiallinen esimerkki on Tšernobylin ydinonnettomuus vuonna 1986, jossa stressi ja ylikuormitus johtivat vakaviin turvallisuuspöytäkirjojen rikkomuksiin.

Ennaltaehkäisytoimenpiteet

Lentoyhtiöt ovat ryhtyneet rakenteellisiin toimiin estääkseen tällaisten tragedioiden toistumisen. Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden toteuttaminen on kuitenkin välttämätöntä. Wissen korostaa, että mielenterveyden ylläpitäminen ja edistäminen nykyaikaisessa työelämässä on sekä eettisesti että taloudellisesti järkevää. Positiivinen henkinen hyvinvointi lisää tuottavuutta, vähentää poissaoloja ja lisää työtyytyväisyyttä.

Tehokkaan ehkäisystrategian tulisi yhdistää työterveyden edistäminen, työterveys ja -turvallisuus. Suositeltuja toimenpiteitä ovat mielenterveyden edistämisohjelmat, koulutus, tietoisuuden lisääminen ja psykologisen tuen saatavuus. Innovatiivisia lähestymistapoja ovat chatbottien ja tekoälysovellusten käyttö psykososiaalisten ongelmien tukemiseksi.

Yrityksiä kehotetaan vahvistamaan työntekijöidensä joustavuutta ja tarjoamaan työntekijöiden avustusohjelmia (EAP). Työolojen ja työmäärän säännöllinen tarkastelu on tarpeen. Psykologiset riskianalyysit tulisi tehdä riskiyrityksissä vuosittain, jotta psykologiseen stressiin pystytään reagoimaan varhaisessa vaiheessa.

Huoli terveen yrityskulttuurin edistämisestä on myös ratkaisevan tärkeää. Hätäsuunnitelma tulee laatia, jotta onnettomuustilanteessa voidaan reagoida nopeasti, ja työntekijät tulee saada tietoisiksi mielenterveydestä. ”HELP”-tukikonsepti – katsominen, aloitteen tekeminen, johtajuuden ottaminen, johtajuuden vastuun ottaminen, asiantuntijoiden kutsuminen – muodostaa lisärakennelman ennaltaehkäisytyössä.