Mielenterveys ja sosiaalinen media: mahdollisuudet ja riskit keskiössä

Mielenterveys ja sosiaalinen media: mahdollisuudet ja riskit keskiössä

Yhä yleisempää on, että sosiaalisessa mediassa ihmiset puhuvat mielenterveysongelmista ja yrittävät selittää niitä. Erityisesti Instagramin ja TikTokin kaltaiset alustat tarjoavat monenlaista sisältöä näistä aiheista. On tärkeää ottaa huomioon sekä tämän tiedon myönteisiä puolia että riskejä.

Psykologisen sisällön ilmestyminen sosiaalisessa mediassa

Psykologien ja psykologisesti suuntautuneiden maallikoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Mediapsykologi Joachim Schmidtin mukaan tätä tietoa jaetaan usein kritiikittömästi, mikä johtaa ADHD:n tai masennuksen kaltaisten diagnoosien antamiseen ihmisille, jotka eivät ehkä kärsi siitä. "Tämä on iso aihe", sanoo Schmidt, joka korostaa itsediagnoosin vaaroja, jotka voivat monissa tapauksissa olla epätarkkoja tai jopa vaarallisia.

Valaistumisen positiiviset vaikutukset

Riskeistä huolimatta on myös positiivinen puoli. Psykologi Angelina Hahn korostaa, että julkinen keskustelu mielenterveydestä voi auttaa lisäämään tietoisuutta. Etenkin nuoremmat sukupolvet näyttävät olevan avoimempia aiheelle: ”On tärkeää, että mielenterveysongelmista puhutaan enemmän, varsinkin ympäristössä, joka ennen oli tabu”, Hahn selittää. Tämä voisi helpottaa avun hakemista.

Näkemys mielenterveyssairauksien monimutkaisuudesta

Mielenterveyssairauksien monimuotoisuus ahdistuneisuushäiriöistä mielialahäiriöihin näkyy myös sosiaalisessa mediassa. Saksan psykiatrian ja psykoterapiayhdistyksen mukaan noin 25 % saksalaisista aikuisista kärsii joka vuosi mielisairaudesta. Kuitenkin vain noin 18,9 % sairastuneista hakee ammattiapua. Tämä saattaa viitata siihen, että monet ihmiset eivät tunnista sairautensa vakavuutta tai pelkäävät leimautumista.

Itsediagnoosin vaarat

Saksan psykologien ammattiliitto varoittaa, että sosiaalisen median itsediagnoosit eivät usein vastaa yksilöllisiä tarpeita. Yhdistyksen puheenjohtaja Thordis Bethlehem korostaa, että kriisitilanteissa ihmisten on vaikea tunnistaa omia vahvuuksiaan ja voimavarojaan. Puutteisiin keskittyminen voi tehdä sinusta alttiimman väärille diagnooseille ja yleisille neuvoille, joita ei ole räätälöity tilanteeseesi.

Kutsu kriittiseen pohdiskeluun

Sosiaalisen median valtava määrä mielenterveystietoa vaatii kriittistä analyysiä. Käyttäjien tulee tietoisesti kysyä itseltään, mitä lähteitä he käyttävät ja kuinka hyvämaineisia he ovat. Tämä voi olla haastavaa varsinkin nyt, kun tiedon levittäminen on usein nopeampaa kuin sen tarkistaminen. Tavoite on kuitenkin selvä: koulutuksen ja keskustelun kautta tulee avata polkua, jotta asianomaiset ihmiset löytävät tarvitsemansa avun.