Valvontapuutteet aiheuttavat eurooppalaisten lasten akuutin velttouman riskin

Valvontapuutteet aiheuttavat eurooppalaisten lasten akuutin velttouman riskin

Uusi eurooppalainen tutkimus osoittaa, että akuutti veltto myeliitti, polion kaltainen sairaus, joka vaikuttaa epänormaaleihin lapsiin, on luisumassa kansallisen valvonnan halkeamien läpi, samoin kuin virusepidemiat tapaushäiriöissä.

Äskettäin lehdessä julkaistussa tutkimuksessaEurovalvontaSuuri joukko tutkijoita eri laitoksista eri puolilla Eurooppaa tutki akuutin velttomyeliitin (AFM) esiintyvyyttä, syitä ja kansallisia seurantastrategioita Euroopan maissa vuosina 2016–2023.

tausta

AFM:llä on yleensä äkillinen raajan heikkous, mutta se voi myös vaikuttaa kykyyn niellä, puhua tai liikuttaa silmiä, mikä vaikeuttaa sairaiden lasten päivittäisten tehtävien suorittamista.

Kuvittele, että lapsesi yhtäkkiä menettää kykynsä liikuttaa käsiään tai jalkojaan. Tämä pelottava todellisuus on tunnusmerkki akuutille velttomyeliitille (AFM), joka on harvinainen mutta vakava neurologinen sairaus, joka vaikuttaa ensisijaisesti alle 10-vuotiaiden lasten selkäytimeen. Sen oireet jäljittelevät polion oireita, vaikka sen aiheuttavat muut virukset. minä

Viime vuosina AFM-tapausten huiput ovat sattuneet samaan aikaan enteroviruksen D68 (EV-D68) puhkeamisen kanssa, mikä on herättänyt huolta mahdollisesta yhteydestä. Halvausriskistä ja pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä huolimatta AFM on laajalti käytössä Euroopassa. Sen vaikutusten ymmärtämiseksi ja valmiuden parantamiseksi tarvitaan parempaa seurantaa. AFM:n tarkkoja laukaisimia, luonnonhistoriaa ja mekanismeja tutkitaan edelleen. Lisätutkimusta tarvitaan kiireellisesti AFM:n todellisen esiintyvyyden määrittämiseksi tarkasti, sen viruksen laukaisimien selvittämiseksi ja tehokkaiden valvontajärjestelmien kehittämiseksi, jotka voivat tukea oikea-aikaista diagnoosia, hoitoa ja taudinpurkausvastetta.

Tietoja tutkimuksesta

Päätutkimus jaettiin European Non-Polio Enterovirus Networkin (ENPEN) jäsenille, johon kuuluu kliinikkoja ja laboratorioasiantuntijoita 28 maasta. Näitä asiantuntijoita pyydettiin kuvailemaan, miten AFM:ää seurattiin heidän maissaan vuosina 2016–2023. Kysely sisälsi kysymyksiä seurantastrategioista, muutoksista vuoden 2016 tapauksen jälkeen, virologisista testeistä vastaavista laitoksista ja vuosittaisista tapausmääristä, mukaan lukien tapausnumerot, jotka vahvistettiin EV-D68:ksi.

Osallistujia pyydettiin myös selvittämään, onko tiedot peräisin kansallisesti vai alueelta. Vaikka tutkimuksessa ei pyydetty suoria lukuja akuutista velttohalvauksesta (AFP), äkilliseen raajojen heikkouteen liittyvästä oireyhtymästä, jotkut maat ovat ilmoittaneet nämä luvut vapaaehtoisesti. Tietoa virologisen testauksen tyypistä ei kerätty systemaattisesti, mutta vastaajat jakoivat sitä silloin tällöin.

Vastauksia saatiin 22 laitokselta 16 maassa, ja 18 laitosta pystyi toimittamaan AFM-tapaustietoja. Tapausmäärät, mukaan lukien vahvistetut EV-D68-tartunnat, koottiin joka vuosi 2016–2023. Tavoitteena oli arvioida ilmaantuvuusmalleja ja tunnistaa valvontajärjestelmien aukkoja eri puolilla Eurooppaa sekä tutkia EV-D68-kierron ja AFM-huippujen välistä ajallista suhdetta.

Tutkimustulokset

AFM:n erottaminen muista neurologisista sairauksista, kuten poikittaismyeliitistä ja Guillain-Barrén oireyhtymästä, vaatii usein MRI-kuvausta ja aivo-selkäydinnesteen testausta tulehduksen merkkien varalta.

Tutkimuksessa löydettiin 130 vahvistettua AFM-tapausta 15:ssä Euroopan maassa vuosina 2016–2023. Suurin osa tapauksista, yhteensä 91 eli 70 %, oli ryhmitelty vuosina 2016, 2018 ja 2022, joiden tiedettiin lisänneen EV-D68:n leviämistä. Yhteensä 130 tapauksesta 48 (37 %) vahvistettiin EV-D68-positiiviseksi.

Ainoastaan ​​Norjassa ylläpidettiin rakenteellista valvontajärjestelmää, joka oli erityisesti omistettu AFM:lle. Sitä vastoin kahdeksassa maassa (Itävallassa, Belgiassa, Puolassa, Espanjassa, Italiassa, Norjassa, Sveitsissä ja Torkiyessa) oli edelleen käytössä vanhoja AFP-valvontaohjelmia, jotka oli alun perin luotu poliomyeliitin seuraamiseen. Nämä järjestelmät keskittyvät kuitenkin ensisijaisesti polioviruksen poissulkemiseen, eivätkä ne tyypillisesti sisältäneet seurantatutkimuksia syistä, kuten EV-D68. Norjassa AFP-tapauksista on kerätty rutiininomaisesti hengitysnäytteitä vuodesta 2014 lähtien, mikä mahdollistaa tarkemman viruksen tunnistamisen.

Kaiken kaikkiaan valvontamenetelmät ovat olleet epäjohdonmukaisia. 12 maasta 16 maasta epäillyt AFM-testit suoritettiin paikallisesti, kun taas neljä maata turvautui kansallisiin lähetekeskuksiin. Jotkut osallistujat perustivat vastauksensa henkilökohtaisiin kokemuksiin tai alueellisiin tietoihin kansallisten rekistereiden sijaan, mikä rajoitti entisestään luotettavuutta.

Neljän maan, eli Espanjan, Puolan, Norjan ja Sveitsin, tiedot sisälsivät myös AFP:n 751 tapausta. Nämä luvut eivät kuitenkaan aina korreloineet ilmoitettujen AFM-lukujen kanssa, mikä viittaa siihen, että AFP-seuranta ei yksin riitä AFM:n tarkkaan seurantaan. Tämä saattaa heijastaa sitä, että useimmat AFP-tapaukset johtuvat muista tiloista, kuten Guillain-Barrén oireyhtymästä tai AFM:n mahdollisesta alidiagnoosista tai virheellisestä luokittelusta, erityisesti rutiininomaisen virustestauksen puuttuessa.

AFM-tapausten kolme huippuvuotta (2016, 2018 ja 2022) vastaavat maailmanlaajuisia kaavoja, erityisesti Yhdysvalloissa (USA), jossa Centers for Disease Control and Prevention (CDC) käyttää erityistä AFM-valvontajärjestelmää. Euroopan ja USA:n huippujen yhdenmukaisuus tukee EV-D68:n ja AFM:n osavaltioiden välistä ajallista suhdetta. Vastaavan rakenteellisen kliinisen seurantajärjestelmän puuttuminen suurimmassa osassa Eurooppaa merkitsee kuitenkin sitä, että monet tapaukset jäävät todennäköisesti havaitsematta tai raportoimatta.

On edelleen epäselvää, johtuuko raportoitujen AFM-tapausten lisääntyminen korkean EV-D68-verenkierron aikana todellisista esiintymistiheyshuipuista vai lisääntyneestä kliinisestä tietoisuudesta ja raportoinnista.

Johtopäätökset

Yhteenvetona voidaan todeta, että tämä tutkimus korostaa merkittäviä aukkoja AFM:n seurannassa kaikkialla Euroopassa. Vain Norja on ottanut käyttöön kansallisen valvontajärjestelmän, joka keskittyy tähän vammauttavaan neurologiseen sairauteen. Havainto, että 70 % ilmoitetuista tapauksista tapahtui tunnettujen EV-D68-epidemiavuosien aikana, vahvistaa ajallista yhteyttä viruksen ja taudin huippujen välillä. Epäjohdonmukainen tiedonkeruu ja rutiinitestausten puute ovat kuitenkin todennäköisesti korkeampia. Havaitsemisen ja valmiuden parantamiseksi kehitetään eurooppalaista AFM-tietokantaa. Tämän jaetun verkoston tavoitteena on standardoida raportointi, lisätä tietoisuutta ja viime kädessä vähentää tämän harvinaisen mutta mahdollisesti tuhoisan lasten sairauden aiheuttamaa taakkaa.

Lähteet: