Yleisön luottamus tieteeseen on säilynyt vakaana maailmanlaajuisesti

Yleisön luottamus tieteeseen on säilynyt vakaana maailmanlaajuisesti

Tutkimus osoittaa suurta luottamusta tutkijoihin, mutta lisää aukkoja avoimuuteen ja prioriteetteihin.

Modernin tieteen tulo toi syvällisiä muutoksia ihmisten elämään ja ajatteluun, usein korvaten perinteiset uskomukset näyttöön perustuvilla käytännöillä. Viime vuosina on kuitenkin ilmaantunut huolenaiheita, jotka viittaavat siihen, että luottamus tieteeseen saattaa heiketä.

Vuonna julkaistu tutkimusLuonteeltaan ihmisen käyttäytyminenÄskettäin tarkasteltiin yleisiä mielipiteitä 68 maassa selvittääkseen tämän havaitun laskun laajuutta ja sen taustalla olevia syitä.

Miksi yleinen luottamus tieteellisiin asioihin on olemassa

Luottamus tieteeseen on tärkeää, jotta voidaan edistää yleisön sitoutumista näyttöön perustuviin politiikkoihin kriittisillä aloilla, kuten terveys, ilmastonmuutos ja tautien hallinta. Kun luottamus on korkealla, noudattaminen ja yhteistyö tieteelliseen tutkimukseen perustuvien politiikkojen kanssa paranee merkittävästi.

Aiemmat tutkimukset osoittivat, että luottamus tieteeseen oli laajalle levinnyttä, mutta viimeaikaiset tiedotusvälineet ovat haastaneet tämän näkökulman. Tilanteen ymmärtämiseksi paremmin tutkimuksessa analysoitiin globaaleja asetuksia mahdollisten harhojen ja kulttuuristen erojen huomioon ottamiseksi.

Tutkimuksen yleiskatsaus

Tutkimukseen osallistui 71 922 osallistujaa eri maissa. Se toteutettiin marraskuun 2022 ja elokuun 2023 välisenä aikana, ja se arvioi yleisön luottamusta tutkijoihin 12 pisteen asteikolla, joka mittasi osaamista, hyväntahtoisuutta, rehellisyyttä ja avoimuutta. Nämä mittarit yhdistettiin yhdistelmäindeksiksi yleisten luottamustasojen kaappaamiseksi.

Luottamukseen vaikuttavat tekijät

Tutkijat selvittivät, kuinka demografiset, poliittiset ja kulttuuriset tekijät vaikuttivat luottamukseen tutkijoihin. He pohtivat myös epäeettisten tutkimuskäytäntöjen, toistettavuuden puutteen, väärän tiedon ja salaliittoteorioiden vaikutuksia, jotka kaikki voivat heikentää yleisön luottamusta tieteeseen.

Ainutlaatuinen näkökohta tutkimuksessa oli keskittyminen sosiaaliseen dominanssisuuntautumiseen (SDO) ja tieteelliseen populismiin. Korkeatasoiset ihmiset näkevät tieteen usein sosiaalisten hierarkioiden perusteella, mikä voi johtaa skeptisyyteen, varsinkin kun tutkimuslaitoksia pidetään elitistisinä.

Samoin tieteellinen populismi heijastaa uskoa, että tiede on puolueellinen ja väärin linjattu yhteiskunnallisten etujen kanssa. Molemmat asenteet liittyivät alhaisempaan luottamukseen tutkijoihin. Yleisön odotusten ja tutkimuksen painopisteiden välinen ero lisäsi edelleen epäluottamusta.

Myös poliittisella polarisaatiolla oli oma roolinsa. Konservatiiviset ja oikealle suuntautuvat henkilöt osoittivat yleensä vähemmän luottamusta tutkijoihin, vaikkakin laajuus vaihteli alueiden välillä.

Keskeiset havainnot: Luottamustasot ja käsitykset

Joistakin maiden välisistä eroista huolimatta tutkimuksessa todettiin, että luottamus tutkijoihin on maailmanlaajuisesti kohtalaisen korkea, ja keskimääräinen pistemäärä on 3,62 5 pisteen asteikolla. Koettu osaaminen oli erityisen vahvaa, ja 78 % vastaajista arvioi sen korkeaksi.

Rehellisyys ja hyväntahtoisuus arvioitiin kohtalaisesti, keskimäärin 3,58 ja 3,55 pistettä. Avoimuus arvioitiin heikommaksi, ja vain 42 % vastaajista uskoi, että tiedemiehet ovat avoimia muille.

Suurin osa vastaajista (75 %) oli sitä mieltä, että tieteellinen tutkimus on paras tapa varmistaa totuus. Tämä usko korreloi kohtalaisesti korkeamman luottamuksen kanssa tutkijoihin.

Demografiset oivallukset

Naiset, ikääntyneet, kaupunkilaiset, korkeatuloiset, liberaalit ja korkeasti koulutetut ihmiset luottivat tutkijoihin huomattavasti enemmän. Mielenkiintoista on, että lukutaitotasoilla ja valtion koulutusmenoilla oli vain vähän vaikutusta luottamustasoon.

Uskonnollinen omistautuminen vaikutti luottamukseen monin tavoin. Monissa muslimivaltaisissa maissa uskonnollinen vakaumus yhdistettiin positiivisesti luottamukseen tieteeseen, kun taas Yhdysvalloissa havaittiin päinvastainen.

Myös poliittiset suuntaukset vaikuttivat luottamukseen. Yhdysvalloissa liberaalit osoittivat suurempaa luottamusta tiedemiehiin verrattuna konservatiiveihin. Kuitenkin Itä-Euroopassa, Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa oikealle suuntautuvat ihmiset luottavat todennäköisemmin tutkijoihin.

Useimmissa maissa poliittinen suuntautuminen – olipa se vasemmisto tai oikea – ei korreloi vahvasti luottamuksen kanssa, mikä viittaa siihen, että johtajien asenteilla tiedettä kohtaan voi olla suurempi vaikutus kuin yksittäisillä poliittisilla uskomuksilla.

Yleisön odotukset ja tutkimuksen painopisteet

Tutkimus paljasti merkittävän kuilun julkisia arvoja priorisoivien tutkimusaiheiden ja niitä näkevien välillä. Kansanterveys, energiantuotanto ja köyhyyden vähentäminen olivat monien vastaajien painopisteitä.

Sitä vastoin sotilas- ja puolustusteknologia olivat vähiten suosituimpia aiheita Euroopan ja Latinalaisen Amerikan maissa, vaikka useiden Afrikan ja Aasian maiden vastaajat pitivät niitä etusijalla.

Päätelmät ja seuraukset

Tutkimus vahvistaa, että yleisön luottamus tutkijoihin on edelleen kohtalaisen korkealla, mikä haastaa laajan epäluottamuksen kertoman. Tulokset tuovat kuitenkin esiin myös parannettavia kohtia, erityisesti tutkijoiden välisen avoimuuden puutteen käsittelemisessä ja tutkimuksen painopisteiden mukauttamisessa yleisön odotuksiin.

Kirjoittajat korostavat selkeän ja tehokkaan tiedeviestinnän merkitystä "avoimuusvajeen" korjaamiseksi ja vahvempien julkisten yhteyksien luomiseksi. Pienikin epäluottamus, varsinkin kun vaikutusvaltaiset julkisuuden henkilöt tai tiedotusvälineet vahvistavat sitä, voi häiritä näyttöön perustuvan politiikan omaksumista. Sellaisten ongelmien kuin sosiaalisen dominanssin suuntautuminen ja tutkimuksen painopisteiden avoimuuden lisääminen voisivat vahvistaa luottamusta tieteeseen.

Lisätutkimusta tarvitaan syventääksemme ymmärrystämme tästä dynamiikasta. Sillä välin tutkijoiden ja poliittisten päättäjien on otettava mielekkäästi yhteyttä yleisöön edistääkseen keskinäistä ymmärrystä ja luottamusta.

Lähteet: