Tutkijat tutkivat, kuinka äitien mieliala vaikuttaa vauvojen kielen kehitykseen

Tutkijat tutkivat, kuinka äitien mieliala vaikuttaa vauvojen kielen kehitykseen

Lapsiystävällistä kommunikointia vauvojen kanssa pidetään välttämättömänä edellytyksenä pienten onnistuneelle kielen kehitykselle. Max Planck Institute for Human Cognitive and Brain Sciences -instituutin tutkijat ovat nyt tutkineet, kuinka äitien mielialat syntymän jälkeen vaikuttavat heidän lapsensa kehitykseen. He havaitsivat, että jopa lapsilla, joiden äidit kärsivät lievästä masennuksesta ja jotka eivät vielä tarvitse lääketieteellistä hoitoa, on varhaisia ​​merkkejä kielen kehityksen viivästymisestä. Syynä tähän voi olla tapa, jolla naiset puhuvat vastasyntyneille. Löydökset voivat auttaa estämään mahdollisia puutteita varhaisessa vaiheessa.

Jopa 70 prosenttia äideistä kehittää synnytyksen jälkeistä masennusta, joka tunnetaan myös nimellä baby blues, vauvan syntymän jälkeen. Analyysit osoittavat, että tällä voi olla vaikutusta myös lasten itsensä ja heidän kielensä kehitykseen. Aikaisemmin oli kuitenkin epäselvää, miten tämä heikentyminen ilmenee pikkulasten varhaisessa kielenkehityksessä.

Leipzigin Max Planckin kognitiivisten ja aivotieteiden instituutin tutkijat ovat nyt suorittaneet tutkimuksen selvittääkseen, kuinka hyvin vauvat voivat erottaa puheäänet äitinsä mielialan mukaan. Tätä kykyä pidetään tärkeänä edellytyksenä jatkoaskeleille kohti hyvin kehittynyttä kieltä. Jos äänet voidaan erottaa toisistaan, voidaan erottaa myös yksittäiset sanat toisistaan. Todettiin, että kun äidit raportoivat negatiivisemmasta mielialasta kaksi kuukautta syntymän jälkeen, heidän lastensa puheäänien käsittely on keskimäärin vähemmän kehittynyttä kuuden kuukauden iässä. Vauvojen oli erityisen vaikea erottaa tavujen äänenkorkeutta.

Erityisesti he osoittivat, että heidän ns. mismatch-vasteensa kehittyminen viivästyi kuin niillä, joiden äidit olivat positiivisempia. Tämä epäsopivuusvaste puolestaan ​​​​toimii mittana siitä, kuinka hyvin joku pystyy erottamaan äänet toisistaan. Jos tämä kehitys viivästyy kohti voimakasta epäsopivuusreaktiota, tämä on osoitus lisääntyneestä kielihäiriön kehittymisen riskistä myöhemmässä elämässä.

"Epäilemme, että sairaat äidit käyttävät vähemmän lapsiystävällistä kieltä", selittää Gesa Schaadt, MPI CBS:n tohtoritutkija, Berliinin vapaan yliopiston lasten ja nuorten kehityksen professori ja tutkimuksen johtava kirjoittaja, joka on nyt julkaistu JAMA Network Open -lehdessä. "He käyttävät harvemmin äänenkorkeuden muunnelmia puhuessaan lapsilleen." Tämä johtaa myös siihen, että lasten käsitys eri sävelkorkeuksista on rajallisempaa, hän sanoi. Tätä käsitystä puolestaan ​​pidetään edellytyksenä kielen edelleen kehittymiselle.

Tulokset osoittavat, kuinka tärkeää on, että vanhemmat käyttävät lapsiystävällistä kieltä lastensa kielen kehitykselle. Lapsiystävälliseksi katsotaan lapsiystävällinen kieli, joka vaihtelee suuresti äänenkorkeudeltaan, korostaa tiettyjä sanojen osia selvemmin - ja siten kiinnittää pienten huomion siihen, mitä sanotaan. Masentuneesta mielialasta kärsivät äidit käyttävät usein yksitoikkoisempaa, vähemmän lapsiystävällistä kieltä.

Pienten lasten kehityksen turvaamiseksi tarvitaan asianmukaista tukea myös äideille, jotka kärsivät vähäisistä vaivoista, jotka usein eivät vaadi hoitoa.

Gesa Schaadt, MPI CBS:n postdoc, lasten ja nuorten kehityksen professori Berliinin vapaassa yliopistossa

Näiden ei välttämättä tarvitse olla organisoituja interventiotoimenpiteitä. "Joskus isien täytyy vain olla enemmän mukana."

Tutkijat tutkivat näitä suhteita käyttämällä 46 äitiä, jotka ilmoittivat erilaisista tunnelmista synnytyksen jälkeen. Heidän mielialansa mitattiin standardoidulla kyselylomakkeella, jota tyypillisesti käytetään postnataalisten mielialojen diagnosointiin. He käyttivät myös elektroenkefalografiaa (EEG), joka voi mitata kuinka hyvin vauvat voivat erottaa puheäänet. Tähän käytetään ns. mismatch-vastetta, jossa tietty EEG-signaali osoittaa, kuinka hyvin aivot prosessoivat ja erottavat eri puheäänet. Tutkijat kirjasivat tämän vasteen kahden ja kuuden kuukauden ikäisillä vauvoilla, kun heille esitettiin erilaisia ​​tavuja, kuten "ba", "ga" ja "bu".

Lähde:

Max Planckin kognitiivisten ja aivotieteiden instituutti

Viite:

Schaadt, G., et ai. (2022) Synnytyksen jälkeisen äidin mielialan ja lapsen puheen havaitsemisen välinen yhteys 2 ja 6,5 ​​kuukauden iässä. JAMA-verkko avattu. doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2022.32672.

.