Tutkimukset osoittavat vahvan yhteyden ihmisen elämänlaadun ja yhteenkuuluvuuden tunteen välillä

Tutkimukset osoittavat vahvan yhteyden ihmisen elämänlaadun ja yhteenkuuluvuuden tunteen välillä

Naapurustossa juurtuminen johtaa onnellisempaan elämään. Uusi tutkimus osoittaa, että osallistavaan sosiaaliseen ympäristöön kuuluminen on olennaista yhteenkuuluvuuden tunteen luomiseksi.

"Kotona tuntemisen" ja elämänlaadun välillä on vahva yhteys.

Mutta mikä saa meidät tuntemaan olonsa kotoisaksi jossakin paikassa tai tuntemaan yhteenkuuluvuutta, kuten tutkijat sanovat? On tärkeää päästä luontoon ja asioihin, kuten kauppoihin ja joukkoliikenteeseen. Mutta vielä tärkeämpää on sosiaalinen ympäristö, jossa ympäröimme itsemme.

Se, että sekä aineellinen että sosiaalinen ympäristö ovat ratkaisevia elämänlaadullemme ja yhteenkuuluvuudellemme, on olennaista tulevaisuuden elinympäristöjä suunniteltaessa.”

Jan Georg Friesinger, apulaisprofessori

Uudessa tutkimuksessa hän ja kollegansa Agderin yliopistosta (UiA) tutkivat yli 28 000 aikuisen vastauksia 30 kunnasta, jotka osallistuivat Agderin kansanterveystutkimukseen vuonna 2019.

Arvioidakseen ihmisten elämänlaatua tutkijat keskittyivät kolmeen kysymykseen:

• Wie zufrieden sind Sie heute insgesamt mit Ihrem Leben?
• Inwieweit halten Sie die Dinge, die Sie im Leben tun, insgesamt für sinnvoll?
• Denken Sie darüber nach, wie Sie sich in den letzten 7 Tagen gefühlt haben. Inwieweit haben Sie sich glücklich gefühlt?

Vahva korrelaatio

Kestävästä ympäristöstä ja kansanterveydestä on tehty paljon kansainvälistä tutkimusta. Tiedetään, että koemme korkeamman elämänlaadun, kun tunnemme olevansa yhteydessä kotimaahan.

UiA:n tutkimuksessa tarkastellaan luonnon ja palvelujen saatavuuden, melun ja sosiaalisen ympäristön kaltaisten tekijöiden merkitystä ihmisten menestymiselle asuinpaikallaan ja miten tämä puolestaan ​​liittyy elämänlaatuun.

"Aineelliset ja sosiaaliset muuttujat olivat erittäin vahvoja tekijöitä, jotka selittivät, missä määrin osallistujat kokivat paikkakiintymystä ja elämänlaatua. Näiden välillä on merkittävä yhteys", Friesinger sanoo.

Seuraukset kaupunkikehityksen kannalta

Kyselyyn osallistujat painottivat suuresti paikallisen ympäristön sosiaalisia näkökohtia. Kyse on ystävistä, tapaamispaikoista ja hyvistä suhteista naapurisi kanssa. Kun tunnet olosi yksinäiseksi, tunnet olevasi vähemmän sidottu yhteen paikkaan.

"Tällä pitäisi olla seurauksia kaupunkiemme ja yhteisöidemme kehitykseen, esimerkiksi luomalla kohtaamispaikkoja. Turvallisuuden tunteminen ympäristössä auttaa juurtumaan paikkaan", Friesinger sanoo.

Melu on haitta

Tutkimus osoittaa, että aineelliset näkökohdat läheisyydessä ovat tärkeitä paikkasidonnalle, vaikkakin vähemmässä määrin kuin sosiaaliset näkökohdat. Läheisellä luonnolla ja hyvillä paikallisilla palveluilla on myönteinen vaikutus, kun taas melulla on päinvastainen vaikutus.

"Moottoriteiden tai lentokenttien melu vaikuttaa erittäin kielteisesti paikallisiin yhteyksiin. Teitä suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon toimenpiteet, jotka vähentävät tai estävät melua", Friesinger sanoo.

Tutkimukset osoittavat kuitenkin myös, että ihmiset tottuvat meluun ajan myötä. Jotkut kansainväliset tutkimukset jopa viittaavat siihen, että melu on vähemmän häiritsevää, jos sinulla on jo vahva yhteys asuinpaikkaasi.

"Melu on yksi paikan ominaisuuksista, jotka meillä on tapana unohtaa. Annamme estetiikan sokaisua ja unohdamme havaita paikkoja kaikilla aisteillamme", Friesinger sanoo.

Sosiaaliset ja aineelliset tekijät

Friesinger korostaa, että sosiaalinen ja aineellinen on nähtävä yhdessä. Hän uskoo, että esimerkiksi puistoja pitäisi luoda kohtaamispaikoiksi kaikille.

"Tiedämme, että sosiaaliset tekijät ovat tärkeämpiä paikalliselle kiintymykselle kuin aineelliset tekijät. Mutta molemmat tekijät vaikuttavat siihen ja siten ihmisten elämänlaatuun. Meidän on tarkasteltava niitä yhdessä", Friesinger sanoo.

Lähde:

Agderin yliopisto

Viite:

Friesinger, JG, et ai. (2022) Sosiaalisen ja aineellisen ympäristön merkitys paikkasidonnalle ja elämänlaadulle: Tuloksia laajasta väestöpohjaisesta terveystutkimuksesta. Terveyden ja elämänlaadun tulokset. doi.org/10.1186/s12955-022-02045-2.

.