Ärtyvän suolen oireyhtymä: diagnoosi ja ravitsemusstrategiat

Ärtyvän suolen oireyhtymä: diagnoosi ja ravitsemusstrategiat

Ärtyvän suolen oireyhtymä: diagnoosi ja ravitsemusstrategiat

Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on ruoansulatuskanavan toiminnallinen häiriö, jolle on ominaista toistuva vatsakipu, turvotus ja muutokset ulosteessa. Se vaikuttaa miljooniin eri-ikäisiin ja -sukupuolisiin ihmisiin maailmanlaajuisesti. Vaikka IBS:n ​​tarkkaa syytä ei tunneta, on olemassa useita diagnostisia toimenpiteitä ja ravitsemusstrategioita, jotka voivat auttaa hallitsemaan oireita ja parantamaan sairastuneiden hyvinvointia.

Tässä artikkelissa tarkastelemme lähemmin ärtyvän suolen oireyhtymän diagnoosia ja keskustelemme erilaisista ravitsemusstrategioista auttaaksemme sairaita lievittämään oireitaan.

I. Ärtyvän suolen oireyhtymän diagnoosi

IBS:n ​​diagnosointi voi olla haastavaa, koska erityisiä diagnostisia testejä ei ole. Pelkät oireet eivät useinkaan riitä selkeän diagnoosin tekemiseen. Diagnostinen menettely perustuu muiden mahdollisten maha-suolikanavan sairauksien poissulkemiseen.

1. Sairaushistoria

Jos IBS:ää epäillään, lääkäri tekee ensin yksityiskohtaisen anamneesin kerätäkseen tietoa yksittäisistä oireista sekä niiden kestosta ja esiintymistiheydestä. Myös tekijöitä, kuten stressiä tai tiettyjä ruokia, jotka voivat laukaista oireita, kysytään. Kaikki kerätyt tiedot ovat erittäin tärkeitä oikean diagnoosin kannalta.

2. Fyysinen tarkastus

Anamneesin jälkeen tehdään perusteellinen fyysinen tutkimus lisätietojen saamiseksi. Lääkäri voi tuntea vatsaa ja etsiä muutoksia tai kipua.

3. Laboratoriotutkimukset

Muiden mahdollisten sairauksien poissulkemiseksi voidaan tehdä erilaisia ​​laboratoriotutkimuksia. Näihin kuuluu yleensä verikokeita tulehdusparametrien tarkistamiseksi ja maksan ja munuaisten toiminnan arvioimiseksi.

II. Ravinnon rooli ärtyvän suolen oireyhtymässä

Oikealla ravinnolla on ratkaiseva rooli IBS:n ​​hoidossa ja se voi auttaa oireita paranemaan tai jopa häviämään kokonaan. Alla käsitellään erilaisia ​​ravitsemusstrategioita, jotka voivat auttaa:

1. FODMAPit

IBS-potilaiden laajalti käytetty ravitsemusstrategia on niin kutsuttu "FODMAP"-konsepti (fermentoituvat oligo-, di-, monosakkaridit ja polyolit). FODMAPit ovat hiilihydraatteja tai sokerimolekyylejä, joita löytyy monista elintarvikkeista ja jotka voivat aiheuttaa ruoansulatusongelmia.