Pitkä COVID vaikuttaa 8,4 prosenttiin yhdysvaltalaisista aikuisista, ja tulot ja maantiede vaikuttavat siihen
Miljoonat amerikkalaiset ovat kamppailleet pitkään COVIDin kanssa, kun uudet tiedot osoittavat, kuinka tulot, maantiede ja sukupuoli yhdistävät sen heikentävät vaikutukset. JAMA Network Open -lehdessä julkaistussa äskettäin tutkimuksessa Centers for Disease Control and Prevention -keskuksen tutkijat tutkivat koronaviruksen jälkeisen sairauden 2019 (COVID-19) tilan (PCC), joka tunnetaan yleisesti nimellä long-coronavirus disease (long-COVID), esiintyvyyttä ja vaikutuksia aikuisten keskuudessa Yhdysvalloissa (USA). . Nykyisten tutkimustietojen perusteella he tutkivat, kuinka pitkäkestoiset oireet COVID-19:n jälkeen vaikuttavat päivittäiseen suorituskykyyn. Taustaa COVID-19:n jälkeinen tila tai pitkä COVID viittaa jatkuviin oireisiin, jotka ilmaantuvat kolme kuukautta tai kauemmin alkuperäisen vakavan akuutin hengitystieinfektion jälkeen...
Pitkä COVID vaikuttaa 8,4 prosenttiin yhdysvaltalaisista aikuisista, ja tulot ja maantiede vaikuttavat siihen
Miljoonat amerikkalaiset ovat kamppailleet pitkään COVIDin kanssa, kun uudet tiedot osoittavat, kuinka tulot, maantiede ja sukupuoli yhdistävät sen heikentävät vaikutukset.
Äskettäin julkaistussa tutkimuksessaJAMA-verkko avattuCenters for Disease Control and Prevention -keskuksen tutkijat tutkivat koronaviruksen jälkeisen sairauden 2019 (COVID-19) tilan (PCC), joka tunnetaan yleisesti nimellä pitkä koronavirustauti (long-COVID), esiintyvyyttä ja vaikutuksia aikuisilla Yhdysvalloissa (USA). . Nykyisten tutkimustietojen perusteella he tutkivat, kuinka pitkäkestoiset oireet COVID-19:n jälkeen vaikuttavat päivittäiseen suorituskykyyn.
tausta
COVID-19:n jälkeinen tila tai pitkä COVID viittaa jatkuviin oireisiin, jotka kestävät vähintään kolme kuukautta ensimmäisen vakavan akuutin hengitystieoireyhtymän koronavirus 2:n (SARS-CoV-2) aiheuttaman infektion jälkeen. Näitä oireita voivat olla väsymys, keskittymisvaikeudet ja hengitysvaikeudet, jotka voivat häiritä jokapäiväistä toimintaa.
Vaikka alustavat tutkimukset ovat korostaneet tämän taudin laajaa esiintyvyyttä, sen yleisestä esiintyvyydestä ja siihen liittyvien aktiivisuusrajoitusten asteesta ei ole vielä yksityiskohtaista tietoa. Esiin tulevat tiedot viittaavat siihen, että sellaiset tekijät kuin ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema ja maantieteellinen sijainti voivat vaikuttaa PCC:n todennäköisyyteen ja vakavuuteen, mutta näitä assosiaatioita ei ole vielä täysin kvantifioitu kansallisella tasolla.
Lisäksi tutkimuksessa tunnustetaan, että PCC-arviot perustuvat itse ilmoittamiin oireisiin, joita ei ole kliinisesti validoitu. Tämä itseraportointiin luottaminen on keskeinen rajoitus. Erot raportointimenetelmissä ja määritelmissä ovat johtaneet epäjohdonmukaisuuksiin levinneisyysarvioissa. Nämä puutteet korostavat tarvetta kattaville, standardoiduille tiedoille, jotta voidaan ymmärtää paremmin PCC:n taakkaa eri väestöryhmissä. Näiden ongelmien ratkaiseminen on myös ratkaisevan tärkeää mukautettaessa terveyspolitiikkaa ja resurssien kohdentamista pitkän aikavälin vaikutusten lieventämiseksi.
Tietoja tutkimuksesta
Biseksuaalit aikuiset ilmoittivat korkeimman esiintyvyyden pitkistä COVID-oireista (14 %) ja aktiivisuutta rajoittavista oireista (5,7 %), mikä on huomattavasti enemmän kuin muut seksuaalisen suuntautumisen ryhmät.
Tässä poikkileikkaustutkimuksessa tutkijat käyttivät tietoja vuoden 2023 National Health Interview Surveysta (NHIS), joka on National Center for Health Statisticsin suorittama kansallisesti edustava yhdysvaltalaisia kotitalouksia koskeva tutkimus. Kyselyssä kerätään säännöllisesti terveystietoja ei-instituutioiden siviileiltä ja valitaan satunnaisesti yksi aikuinen per kotitalous vastaamaan yksityiskohtaisiin terveyteen liittyviin kysymyksiin.
Tiedonkeruu aloitettiin kysymällä osallistujilta heidän COVID-19-historiastaan. Henkilöiltä, joilla oli aiemmin ollut infektio, kysyttiin sellaisten oireiden esiintymisestä, jotka kestivät vähintään kolme kuukautta ja joita ei ilmennyt ennen COVID-19-diagnoosia.
Vastaajilta, joilla oli tällaisia oireita, kysyttiin myös, kokevatko he tällä hetkellä näitä oireita, ja jos ovat, missä määrin nämä oireet vaikuttivat heidän kykyynsä suorittaa päivittäisiä toimintoja verrattuna COVID-19:ää edeltävään tilaan. Vastaukset luokiteltiin "ei ollenkaan", "vähän" tai "vakava" aktiivisuusrajoitus, ja kaikki raportoidut rajoitukset luokiteltiin toimintaa rajoittaviksi PCC:ksi.
Tutkijat analysoivat kyselyvastauksia monimutkaisiin otantatutkimuksiin suunniteltujen tilastollisten ohjelmistojen avulla. Tulosten tilastollinen merkitsevyys testattiin, mukaan lukien lineaariset ja trendianalyysit tiettyjen demografisten tekijöiden osalta. Analyysissa tarkasteltiin demografisia muuttujia, kuten sukupuoli, ikä, rotu, etnisyys, seksuaalinen suuntautuminen, perheen tulot ja kaupungistuminen. Lisäksi arvioita painotettiin kansallisen edustuksen varmistamiseksi ja arvioitiin tilastollinen merkitsevyys. Tutkimuksella varmistettiin, että Epidemiologian havainnointitutkimusten raportoinnin vahvistaminen (STROBE) -ohjeita noudatettiin selkeyden ja toistettavuuden varmistamiseksi.
Kaiken kaikkiaan tutkimuksen suunnittelu, demografisen monimuotoisuuden sisällyttäminen ja laskennallisten tulotietojen käyttö puuttuviin arvoihin mahdollistivat PCC:n esiintyvyyden ja sen toiminnallisen vaikutuksen tietoisen arvioinnin. Tutkijat tulkitsevat tuloksia laajemman väestön kontekstissa tiedottaakseen terveyspolitiikasta ja interventioista, jotka kohdistuvat COVID-19:n pitkäaikaisiin vaikutuksiin.
Tulokset
Pitkä COVID-esiintyvyys on suurempi kaupunkien ulkopuolisilla alueilla (10 %) kuin suurilla suurkaupunkialueilla (8 %).
Tutkimuksessa todettiin, että 8,4 % yhdysvaltalaisista aikuisista ilmoitti saavansa PCC:tä, kun taas 3,6 %:lla oli tällä hetkellä PCC:n mukaisia oireita. Näistä ihmisistä 2,3 % ilmoitti oireistaan niin vakaviksi, että ne rajoittivat päivittäistä toimintaansa. Naisilla, biseksuaaleilla henkilöillä ja 35–64-vuotiailla aikuisilla oli korkein raportoitu PCC:n ja aktiivisuutta rajoittavan PCC:n määrä.
Myös taloudellisen aseman on havaittu vaikuttavan levinneisyyteen, ja korkeampi PCC-aste on havaittu niillä, joiden perheen tulot ovat alhaisemmat. Maaseudun asukkaat ilmoittivat myös korkeammista sekä PCC:n että toimintaa rajoittavan PCC:n määristä kaupunkien asukkaisiin verrattuna.
Lisäksi tulokset osoittivat merkittäviä rodullisia ja etnisiä eroja, ja latinalaisamerikkalaisten aikuisten ja ei-latinalaisamerikkalaisten Amerikan intiaanien ja Alaskan alkuperäiskansojen osuus oli korkeampi kuin muissa ryhmissä. Sitä vastoin muut kuin latinalaisamerikkalaiset aasialaiset aikuiset ilmoittivat alhaisimman esiintyvyyden.
Lähes 65 % potilaista, joilla oli nykyinen PCC, ilmoitti, että heidän oireensa rajoittivat heidän päivittäistä toimintaansa ja vaikuttivat heidän kykyynsä toimia "vähän" tai "paljon". PCC:n esiintyvyys ja toimintarajoitukset osoittivat selkeitä suuntauksia kaupungistumisesta johtuen, ja maaseutuväestö kärsii jatkuvasti enemmän.
Nämä tulokset korostivat merkittäviä demografisia ja sosioekonomisia eroja PCC-taakassa, mikä viittaa siihen, että tietyt väestöryhmät saattavat tarvita kohdennettuja toimia COVID-19:n pitkän aikavälin vaikutusten hallitsemiseksi.
Johtopäätökset
Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkimus osoitti PCC:n merkittävän ja epätasaisen taakan yhdysvaltalaisten aikuisten keskuudessa ja korosti merkittäviä aktiivisuusrajoituksia monille sairastuneille henkilöille. Tulokset paljastivat eroja sukupuolen, iän, tulojen ja maantieteellisen sijainnin perusteella, mikä tarjosi arvokkaita näkemyksiä kansanterveysstrategioista.
Kirjoittajat kuitenkin varoittavat, että tulokset perustuvat itse ilmoittamiin oireisiin, mikä voi aiheuttaa raportointiharhaa. Tutkijat totesivat, että näiden erojen poistaminen on ratkaisevan tärkeää PCC:n vaikutusten lieventämisessä ja tiedottaa terveyssuunnittelusta, resurssien kohdentamisesta ja tukijärjestelmistä, jotka on räätälöity kärsivien väestöryhmien tarpeisiin.
Lähteet:
- Vahratian, A., Saydah, S., Bertolli, J., Unger, E. R., & Gregory, C. O. (2024). Prevalence of Post-COVID-19 Condition and Activity-Limiting Post-COVID-19 Condition Among Adults. JAMA Network Open, 7(12), e2451151–e2451151, DOI:10.1001/jamanetworkopen.2024.51151, https://jamanetwork.com/journals/jamanetworkopen/fullarticle/2828033