Miksi elinajanodote on pysähtynyt Euroopassa - ja kuinka jotkut maat pysyivät edellä

Miksi elinajanodote on pysähtynyt Euroopassa - ja kuinka jotkut maat pysyivät edellä

Uusi tutkimus osoittaa, miksi elinajanodotteen nousu on hidastunut kaikkialla Euroopassa - ja kuinka ennakoiva politiikka joissakin maissa on auttanut niitä selviytymään Covid-19-kriisistä paremmin kuin toisissa.

Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa vuonnaLancetin kansanterveysTutkijat vertailivat riskitekijöiden, kuolleisuuden syiden ja elinajanodotekehitystä Euroopan maissa ennen koronavirustauti 2019 (Covid-19) pandemiaa ja sen aikana.

Elinajanodote on keskeinen väestön terveyden mittari, ja se on noussut korkean tulotason maissa 1900-luvulta lähtien. Tämä kasvu voi johtua ravitsemuksen, lapsikuolleisuuden, tartuntatautien hallinnan ja elintason asteittaisesta ja jatkuvasta parantumisesta. Elinajanodote on kuitenkin hidastunut vuodesta 2011 kaikissa maissa paitsi Norjassa, ja joissain tapauksissa hidastuminen on ollut voimakkaampaa. Hidastuminen pahensi entisestään vuonna 2020 Covid-19-pandemian vuoksi.

Covid-19 johti korkeaan kuolleisuuteen ja lyhensi elinajanodotetta monissa maissa. Nämä vähennykset eivät ole vielä toipuneet, ja ylimääräisiä kuolemia esiintyi edelleen joillakin alueilla vuoden 2021 jälkeen. Kaikki maat eivät kuitenkaan kokeneet samanlaista laskua - vaikka useimmat heikkenivät, joissakin, kuten Irlannissa, Islannissa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, elinajanodote parani tai pysyi vakaana. Covid-19-pandemia voi edelleen vaikuttaa elinajanodotteeseen terveydenhuollon häiriöistä ja Covid-19:n jälkeisistä tiloista.

Tietoja tutkimuksesta

Maat, joissa elinajanodote hidastui eniten vuoden 2011 jälkeen, kärsi myös eniten Covid-19:stä, mikä viittaa heikompaan terveystrendiin ennen pandemiaa, joka teki väestöstä haavoittuvampia.

Tässä tutkimuksessa tutkijat vertailivat riskitekijöiden, elinajanodotteen ja kuolinsyiden trendejä Euroopan maissa ennen Covid-19-pandemiaa ja sen aikana. He käyttivät tietoja Global Last of Diseases Study (GBD) 2021 -tutkimuksesta. Elinajanodote, riskitekijöiden yhteenlasketut altistusarvot (SEV) ja tietyistä riskitekijöistä johtuvat kuolemat arvioitiin 16 Euroopan talousalueen (ETA) perustajavaltiossa ja neljässä Iso-Britanniassa (UK).

Tutkijat vertasivat kolmea ajanjaksoa: 1990-2011, 2011-19 ja 2019-21. He arvioivat keskimääräisiä vuosittaisia ​​eliniän muutoksia näille ajanjaksoille. Elinajanodote arvioitiin syntymähetkellä, kokonaisuutena ja kuolinsyyn perusteella. Elinajanodote syntymähetkellä oli vuosien keskimääräinen lukumäärä, jonka vastasyntyneet saattoivat odottaa, jos he kestäisivät elämänsä alttiina vallitseville ikä- ja sukupuolikohtaisille kuolleisuusluvuille.

Joinpoint-regressiomalleja käytettiin arvioimaan vuotta, jolloin elinajanodote hidastui. Syykohtaiset kuolleisuusluvut 288 syystä laskettiin GBD:n kehittämällä työkalulla. Elinajanodotemuutosten katsottiin johtuvan kuolinsyiden muutoksista kullakin ajanjaksolla, jotta voidaan määrittää tiettyjen kuolinsyiden muutosten vaikutus elinajanodotteen nousun hidastumiseen.

Lisäksi kuolinsyyn mukaan laskettua eliniänodotetta käytettiin arvioitaessa tiettyjen syiden aiheuttamia vaikutuksia. GBD 2021 tuotti epidemiologiset arviot 88 riskitekijälle ja SEV:t arvioitiin jokaiselle riskitekijälle. SEV oli altistumisen riskipainotettu esiintyvyys. Keskimääräiset ikävakioidut keskeisistä riskitekijöistä johtuvat kuolleisuusluvut laskettiin.

Elinajanodote syntymähetkellä molemmille sukupuolille yhdistettynä vuosina 1990–2021 maittain, tilattu vuoden 2019 elinajanodoteesta

Tulokset

Korkean verenpaineen ja kolesterolitason paraneminen pysähtyi monissa maissa vuoden 2011 jälkeen tai päinvastoin, vaikka lääketieteen kehityksen olisi pitänyt pitää edistyminen vakaana.

Tutkijat havaitsivat tasaisen eliniän odotetun vähintään kahden vuosikymmenen ajan vuoteen 2011 asti, jolloin tapahtui merkittävä muutos kaikissa maissa paitsi Norjassa. Kaikki maat saavuttivat keskimääräisen vuotuisen elinajanodotekasvun vuosina 1990–2011 ja 2011–2019, mutta maiden välillä oli huomattavaa vaihtelua. Elinajanodote nousi vuosina 2011-19 aiempaa pienemmäksi kaikissa maissa paitsi Norjassa. Englannissa parannusvauhti väheni eniten näiden kahden ajanjakson välillä, kun taas Islanti kirjasi pienimmän laskun.

Vuosina 2019–2011 elinajanodote laski useimmissa maissa, mutta joissakin maissa (Irlanti, Islanti, Ruotsi, Norja ja Tanska) havaittiin marginaalista paranemista tai ei muutoksia. Eniten elinajanodote lyheni Kreikassa, Englannissa ja muissa brittimaissa. Vuosien 1990 ja 2011 korkeimman elinajanodotteen kuolinsyyt olivat kasvaimet ja sydän- ja verisuonitaudit (CVD).

Maat, joissa elinajanodote nousi näistä syistä samankaltaisesti vuosina 1990–2011 ja 2011–2019, olivat myös maat, joissa parannukset olivat parhaita näiden ajanjaksojen välillä: Ruotsi, Islanti, Belgia, Norja ja Tanska. Lisäksi näissä maissa elinajanodote on parantunut tai hieman parantunut vuosina 2019-21. Sitä vastoin Britannian valtiot Italia ja Kreikka, joissa elinajanodote hidastui eniten ennen Covid-19:ää, kokivat suurimmat laskut vuosina 2019-21.

Tänä aikana elinajanodotteen lyheneminen maissa johtui hengitystieinfektiokuolemista ja Covid-199-tuloksista. Irlannissa ja Ruotsissa hengitystieinfektiokuolemien suuresta määrästä huolimatta elinajanodote parani kasvaimiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvien kuolemien vähentymisen vuoksi.

Tärkeimmät sydän- ja verisuonitautien riskitekijät vuonna 2019 olivat kohonnut systolinen verenpaine (SBP), kohonnut matalatiheyksinen lipoproteiinikolesteroli (LDL) ja ruokavalioriskit. Kasvainten kohdalla suurimmat riskitekijät olivat ravitsemusriskit, ammatilliset riskit ja tupakointi. Merkittäviä riskitekijöitä sekä kasvaimille että sydän- ja verisuonisairauksille olivat ruokavalioon liittyvät riskit, tupakointi, korkea paastoplasman glukoosi (FPG), korkea painoindeksi (BMI), alhainen fyysinen aktiivisuus, ilmansaasteet ja muut ympäristöriskit.

Nämä riskitekijät osoittivat kuitenkin erilaisia ​​suuntauksia:

• Die Raucherraten gingen in allen Ländern stetig zurück.
• Der BMI nahm während des Untersuchungszeitraums in allen Nationen stetig zu.
• Verbesserungen bei hohem SBP- und LDL -Cholesterinspiegel standen nach 2011 in vielen Ländern zum Stillstand oder sogar um.
• Ernährungsrisiken und niedrige körperliche Aktivität blieben anhaltend hoch.

Molempien sukupuolten elinajanodote yhdessä, maittain ja kuolinsyyn mukaan vuosina 2019–2021, tilattu vuoteen 2019 asti, joiden elinajanodote on vuoteen 2019 asti. Yksinkertaiset pystysuorat mustat pylväät osoittavat elinajanodotetta vuonna 2019 kussakin maassa, ja katkoviivat pystysuorat mustat pylväät edustavat eliniänodotetta vuodesta 2021 2020 kaikista 9 värillisistä viivoista. Tietyistä kuolinsyistä johtuva elinajanodote heikkenee vuosina 2019–2021. Kiinteän ja katkoviivan ulkopuolella olevat palkit edustavat samaa vuosilukua.

Johtopäätökset

Norja, Belgia ja Ruotsi ovat tehneet strategisia poliittisia toimenpiteitä, mukaan lukien paremmat mahdollisuudet saada syövän hoitoa ja pitkäkestoisia ravitsemustoimenpiteitä, jotka ovat auttaneet varmistamaan elinajanodotetta, kun taas toiset ovat vaikeuksissa.

Kaiken kaikkiaan kaikissa maissa Norjaa lukuun ottamatta elinajanodote lyheni vuoden 2011 jälkeen. Sydäntautien ja kasvaimien aiheuttamien kuolemien lisääntyminen sekä korkean SBP- ja LDL-kolesterolin paraneminen hidastuivat merkittävästi vuoden 2011 jälkeen. Sitä vastoin korkea BMI nousi tasaisesti kolmen vuosikymmenen aikana, ja muut riskit pysyivät korkeina useimmissa maissa.

Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa elinajanodoteissa oli merkittäviä kansainvälisiä eroja vuoden 2011 jälkeen ja pandemian aikana. Nämä maat ovat ottaneet käyttöön politiikkoja, jotka ovat auttaneet vähentämään sydän- ja verisuonisairauksiin ja kasvaimiin liittyvää kuolleisuutta ja mahdollisesti lieventämään Covid-19:n vaikutuksia.

Elinajanodotekehitys liittyy pitkän aikavälin poliittisiin interventioihin, mikä viittaa siihen, että hallitukset voivat vaikuttaa eliniän pituuteen poliittisilla päätöksillä, kuten: Esimerkiksi Norjalla on pitkä historia verotuksellisista toimenpiteistä sokerin kulutuksen vähentämiseksi, ja Belgian kansallisessa syöpäsuunnitelmassa korostettiin ennaltaehkäisyä ja varhaista hoitoa, mikä ylläpitää elinajanodotetta. Päinvastoin, julkinen terveydenhuolto Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuoden 2010 jälkeen todennäköisesti edesauttoi eliniän odotteen pysähtyneisyyttä.

Tutkimus korostaa ennakoivan kansanterveyspolitiikan merkitystä paitsi elinajanodotteen pidentämisessä myös tulevien terveyskriisien sietokyvyn rakentamisessa.

Lähteet: