Bryssel terveyden puolesta: EU:n toimijat keskustelevat tarttumattomien tautien torjuntastrategioista
WHO:n ja EU:n edustajat tapaavat Brysselissä 10. syyskuuta tarkastelemaan edistystä tarttumattomien tautien torjunnassa.

Bryssel terveyden puolesta: EU:n toimijat keskustelevat tarttumattomien tautien torjuntastrategioista
Brysselin sydämessä 10.9.2024 WHO:n alueen keskeiset sidosryhmät kokoontuvat vastaamaan aikamme tärkeään haasteeseen: tarttumattomien tautien torjuntaan. Tämä alue, joka kattaa laajan kirjon terveysongelmia, on WHO:n ja Euroopan unionin yhteisen aloitteen painopiste, sillä ne haluavat toteuttaa tehokkaan ennaltaehkäisystrategian. Tämän kokouksen keskeisenä tavoitteena on arvioida jäsenvaltioiden edistymistä kohti maailmanlaajuisia tavoitteita, jotka koskevat varhaiskuolleisuuden vähentämistä kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä.
Tilaisuuden aikana EU:n terveysministeriöiden ja terveyslaitosten edustajat sekä kansalaisyhteiskunnan asiantuntijat ja sitoutuneet toimijat keskustelevat intensiivisesti kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) ja ei-tarttuvien tautien (NCD) toteuttamisen edistymisestä. Nämä tavoitteet ovat tärkeitä paitsi väestön terveyden suojelemiseksi, myös terveydenhuoltojärjestelmien taakan vähentämiseksi.
Keskity yhteistyöhön ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen
Yksi kokouksen päätavoitteista on vaihtaa onnistuneita malleja ja käytäntöjä, jotka ovat osoittautuneet menestyneiksi kussakin maassa. Erityistä huomiota kiinnitetään niin sanottuihin WHO:n parhaisiin ostoihin, jotka lupaavat toimia ei-tarttuvien tautien torjumiseksi. Tämän älykkään lähestymistavan tarkoituksena on rohkaista maita mukauttamaan tehokkaita strategioita, jotka ovat jo toimineet muilla alueilla.
Tapahtuma tarjoaa myös foorumin keskustella keskeisistä haasteista ei-tarttuvien tautien seurannassa ja torjunnassa. Asiantuntijat tarkastelevat olemassa olevia indikaattoreita ja laativat ehdotuksia tiedonkeruun parantamiseksi. Tavoitteena ei ole vain seurata edistymistä, vaan myös optimoida terveyden edistämis- ja ennaltaehkäisystrategioita Euroopassa.
Lisäksi tarkastellaan "Yhteisen toiminnan tarttumattomien sairauksien ehkäisemiseksi" (JA PreventNCD) ja "Yhteisen toiminnan sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen torjumiseksi" (JACARDI) roolia. Nämä ohjelmat toimivat suuntaviivoina ja antavat valtioille mahdollisuuden kehittää ja toteuttaa jäsenneltyä lähestymistapaa terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamiseen.
- Diskussion der Fortschritte der Mitgliedstaaten in Bezug auf die SDG-Ziele.
- Austausch von Erfolgsgeschichten zur Umsetzung der WHO-Maßnahmen.
- Identifizierung von Herausforderungen und Verbesserungspotenzialen in der Überwachung.
- Erforschung der Rolle der bestehenden Initiativen für die integrierte Überwachung.
- Stärkung der Zusammenarbeit zwischen verschiedenen Akteuren im Gesundheitswesen.
Tämä yhteistyötapahtuma on myös ratkaiseva valmisteluvaihe Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen neljättä korkean tason ei-tarttuvia sairauksia käsittelevälle istunnolle vuonna 2025. Tämä antaa osallistujille mahdollisuuden vahvistaa johtavaa rooliaan tämän tautiryhmän torjunnassa ja tehostaa toimenpiteitä edelleen omissa maissaan.
Yhteinen tavoite terveempään tulevaisuuteen
Lähipäiviä Brysselissä voidaan pitää uraauurtavina Euroopan terveyspolitiikan kannalta. Panokset ovat korkeat, varsinkin kun otetaan huomioon ei-tarttuvia sairauksia koskevien tilastojen lisääntyminen, joiden torjunta ei hyödytä pelkästään yksilön terveyttä vaan myös maiden taloudellista vakautta. Keskittyminen koordinoituun lähestymistapaan näiden sairauksien seurannassa ja torjunnassa ottaa jälleen askeleen kohti terveellisempää tulevaisuutta kaikille Euroopan kansalaisille.
Ei-tarttuvien sairauksien terveysvaikutukset
Ei-tarttuvat sairaudet, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, hengityselinten sairaudet ja tietyt syövät, rasittavat merkittävästi terveydenhuoltojärjestelmiä. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan NCD:t aiheuttavat noin 71 % kaikista kuolemista maailmanlaajuisesti. Euroopassa luku on vielä suurempi, sillä monet näistä sairauksista johtuvat ehkäistävissä olevista riskitekijöistä, kuten epäterveellinen ruokavalio, liikunnan puute, tupakan käyttö ja liiallinen alkoholinkäyttö. Nämä sairaudet eivät johda ainoastaan ennenaikaiseen kuolemaan, vaan myös heikentävät elämänlaatua ja aiheuttavat huomattavia taloudellisia kustannuksia.
On tärkeää olla tietoinen pitkän aikavälin terveysvaikutuksista. Tutkimukset osoittavat, että NCD:n esiintyvyys lisääntyy tasaisesti monissa Euroopan maissa. Tämä on terveydenhuollon haaste ja edellyttää tehokkaiden ehkäisystrategioiden kehittämistä. WHO suosittelee siksi tehostamaan hyväksi havaittujen toimenpiteiden toteuttamista terveyden edistämiseksi ja riskitekijöiden torjumiseksi.
Politiikan ja poliittisten toimien rooli
Poliittisilla toimenpiteillä on keskeinen rooli ei-taudin torjunnassa. Aloitteet terveellisten elämäntapojen edistämiseksi ja riskitekijöiden sääntelemiseksi ovat välttämättömiä. Monissa maissa hallitukset ovat jo toteuttaneet terveysstrategioita, joilla pyritään vähentämään ei-infektioita. Näitä ovat esimerkiksi tupakan ja alkoholijuomien verojen korottaminen, terveellisen ruokailun ja liikunnan edistäminen kouluissa.
Yksi tehokkaaksi osoittautunut lähestymistapa on yhteistyö eri sektoreiden välillä, mukaan lukien terveydenhuolto, koulutus, maatalous ja yritystoiminta. Tällainen multimodaalinen lähestymistapa mahdollistaa kokonaisvaltaisempien ratkaisujen kehittämisen, jotka paitsi edistävät terveyttä myös ottavat huomioon sosiaaliset ja taloudelliset tekijät.
Nykyiset tilastot tarttumattomista sairauksista Euroopassa
Vuonna 2022 WHO kirjasi liikalihavuustapausten lisääntymisen Euroopassa, ja lähes 60 prosenttia aikuisista luokiteltiin ylipainoisiksi tai liikalihaviksi. Nämä luvut ovat hälyttäviä, koska liikalihavuus on useiden NCD-tautien merkittävä riskitekijä. Vuonna 2023 tehdyn tutkimuksen mukaan 70 % vastaajista uskoo, että heidän hallitusten pitäisi tehdä enemmän ei-taudin torjumiseksi.
Lisäksi tiedot osoittavat, että NCD:n menettäneet elinvuodet ovat lisääntyneet viimeisen viiden vuoden aikana. Kaiken kaikkiaan tämä on haaste kansanterveydelle, mutta myös taloudelle ja sosiaalijärjestelmille kärsimissä maissa. Tarve kääntää nämä suuntaukset ja dokumentoida ei-taudin ehkäisyn ja valvonnan edistyminen on keskeinen rooli Brysselissä syyskuussa 2024 järjestettävässä tapahtumassa.
Viittaukset näihin tietoihin löytyvät osoitteesta WHO:n kotisivut jossa tarjotaan kattavaa tietoa tartuntatautien terveysvaikutuksista sekä ajantasaiset tilastot ja politiikat.