Varhainen allergeenin käyttöönotto vähentää ruoka-aineallergioiden riskiä lapsuudessa

Varhainen allergeenin käyttöönotto vähentää ruoka-aineallergioiden riskiä lapsuudessa

Maapähkinäkokeista geenien muokkaamiseen uusi tutkimus selittää, kuinka lääkärit voivat jonain päivänä pystyä estämään allergioita ennen oireiden alkamista.

Tutkimus:Uusia lähestymistapoja allergisten sairauksien ehkäisyyn tai parantamiseen.Kuvan luotto: New Africa/Shutterstock.com

Lehdessä julkaistu arvosteluartikkeliNykyinen mielipideimmunologiassaTarjoaa kattavan yleiskatsauksen primaarisista, toissijaisista ja tertiaarisista lähestymistavoista kroonisten allergisten sairauksien ehkäisemiseksi.

tausta

Allergiset sairaudet, mukaan lukien astma, atooppinen ihottuma, allerginen nuha ja ruoka-aineallergiat, ovat maailmanlaajuisesti kroonisia terveystiloja, joihin liittyy merkittävää sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Lasten astman ja atooppisen ihottuman maailmanlaajuinen esiintyvyys on lisääntynyt merkittävästi viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Maailman terveysjärjestön mukaan astma aiheutti 455 000 kuolemaa maailmanlaajuisesti pelkästään vuonna 2019.

Ulkoisia tekijöitä, jotka laukaisevat allergisten sairauksien puhkeamisen, ovat saastuminen, tietyt lääkkeet ja muutokset suoliston mikrobiotossa. Katsauksessa kuvataan myös, kuinka ympäristön allergeenit laukaisevat epiteelisolut vapauttamaan alarmiineja, kuten kateenkorvan stroomalymfopoietiinia (TSLP), IL-33:a ja IL-25:tä, jotka edistävät tyypin 2 tulehdusta ja allergeenispesifisen IGE:n tuotantoa. Ihmissolujen altistuminen ympäristön allergeeneille laukaisee tulehdusta ehkäisevien välittäjien tuotannon ja immuunisolujen stimulaation, mikä johtaa allergeenispesifisen immunoglobuliini E:n (IGE) tuotantoon.

Allergeenien ristisitoutuminen IgE:n kanssa immuunisolujen pinnalla vapauttaa histamiinia ja leukotrieeniä, jotka edistävät allergista vastetta valtimoiden laajentumisen, verisuonten läpäisevyyden, kutinan ja allergisen tulehduksen kautta.

Tässä katsauksessa korostetaan tärkeitä primaarisia, toissijaisia ​​ja tertiäärisiä lähestymistapoja allergisten sairauksien ehkäisyyn. Primaariehkäisy tarkoittaa allergeenien herkistymisen välttämistä. Toissijaisella ehkäisyllä tarkoitetaan oireiden ehkäisemistä tai vähentämistä ihmisillä, jotka ovat jo herkistyneet. Tertiäärisellä ehkäisyllä pyritään estämään sairauksien paheneminen ja ylläpitämään oireiden eliminaatiota hoidon lopettamisen jälkeen.

Ensisijainen ehkäisy

Ruoka-aineallergia

Allergeenisten ruokien varhaista käyttöönottoa pidetään tehokkaimpana strategiana allergisten reaktioiden ehkäisyssä myöhemmällä iällä. Olemassa olevat todisteet viittaavat vahvasti siihen, että ruoka-allergioiden (maapähkinöille, lehmänmaidolle, seesami-, turska-, muna- tai vehnä-) esiintyvyyttä voidaan vähentää merkittävästi ottamalla käyttöön täydentäviä elintarvikkeita noin 6 kuukauden iässä ja allergiaa aiheuttavia ruokia ennen 11 kuukauden ikää. Todisteet Early Learning About Peanut Ability (LEAP) -tutkimuksesta osoittavat, että maapähkinäallergia väheni 86 % riskiryhmään kuuluvilla lapsilla (joilla on muna-allergia ja/tai vaikea ekseema), jotka otettiin käyttöön maapähkinöiden varhaisessa vaiheessa.

Muita ehkäiseviä menetelmiä ruoka-aineallergioiden riskin vähentämiseksi ovat ruoka-allergeenien, vitamiinilisien, kalaöljyn, probioottien, prebioottien, synbioottien ja voiteiden välttäminen. Katsauksessa kuitenkin todetaan, että näiden äitien ja vastasyntyneiden interventioiden järjestelmällisistä arvioinneista saatu nykyinen näyttö on erittäin epävarmaa ja niiden ennaltaehkäisevä tehokkuus on suurelta osin osoittamaton.

Lisäksi väliaikainen lehmänmaidonkorvikkeen lisäys ensimmäisen elinviikon aikana voi lisätä lehmänmaitoallergian riskiä.

Allerginen astma

Allergisen astman ehkäisymenetelmät keskittyvät pääasiassa IgE-herkistymisen ja hengitystievirusinfektioiden IgE-välitteisten vaikutusten ehkäisyyn. Primaariehkäisyä allergeeniimmunoterapian avulla on käytetty turvallisesti lapsilla. Tällä hoidolla ei kuitenkaan ole allergeenispesifisiä vaikutuksia uusiin herkistyneisiin.

Anti-IGE monoklonaalinen vasta-ainelääke omalitsumabi on osoittanut lupaavia tuloksia allergisten sairauksien etenemisen vähentämisessä. Omalitsumabia tutkitaan parhaillaan suuren riskin pienillä 2–3-vuotiailla lapsilla (määritelty lapsilla, joilla on toistuva hengityksen vinkuminen ja IGE-herkistyminen).

Atooppinen dermatiitti

Allergeenialtistus, ihotulehduksen minimoiminen ja ihon epiteelisuojan vahvistaminen ovat yleisimmin käytettyjä atooppisen ihottuman ehkäisymenetelmiä. Pehmittimien levittämistä iholle on käytetty laajalti myös atooppisen ihottuman hoidossa.

Useimmat olemassa olevat todisteet viittaavat kuitenkin siihen, että pehmittävät aineet eivät hyödytä ekseeman ehkäisyä korkean riskin väestöryhmissä. Suuret tutkimukset, kuten Barrier Elevation for Exeema Prevention (BEEP) ja Stop-AD, eivät ole osoittaneet merkittävää vähentymistä ekseeman esiintyvyydessä, ja ne ovat havainneet korkeampia ihomääriä pehmentävien ryhmien ryhmissä. Katsauksessa todetaan lisäksi, että pehmentävien aineiden käyttö voi lisätä ruoka-aineallergian riskiä, ​​mikä johtuu todennäköisesti allergeenien transkutaanisesta leviämisestä.

Sitä vastoin reisilääkkeiden on havaittu lisäävän ihoinfektioiden ja ruoka-allergioiden riskiä, ​​mikä johtuu todennäköisesti allergeenien transkutaanisesta leviämisestä.

Nykyisiä strategioita atooppisen ihottuman ehkäisemiseksi ovat terveellinen ruokavalio raskauden aikana suoliston mikrobiston toiminnan parantamiseksi ja tulehduksen vähentämiseksi, antibioottien huolellinen käyttö varhaisessa iässä suoliston mikrobiston ylläpitämiseksi, yksinomainen imetys 4-6 kuukauden ikään asti ja merkinnän huolellinen harkinta, koska se lisää ihoallergian riskiä ihon historiassa voi kasvaa lähelle ihon vahvuutta.

Toinen lupaava lähestymistapa, jota tutkitaan, on geenien muokkausteknologian, erityisesti CRISPR:n, käyttö allergiageenien, kuten CYP11A1:n, muokkaamiseen, jonka mahdollista roolia maapähkinäallergiassa tutkitaan.

Toissijainen ehkäisy

Ruoka-aineallergia

Varhainen oraalinen immunoterapia on osoittanut lupaavia tuloksia herkistyneiden lasten sietokyvyn parantamisessa lehmänmaidon proteiinille ja maapähkinöille aiheuttamatta vakavia haittavaikutuksia.

Yhdessä tutkimuksessa 98 % vauvoista, joilla oli lehmänmaitoallergia, tuli sietokykyisiksi useiden kuukausien oraalisen immunoterapian jälkeen, eikä vakavia haittatapahtumia raportoitu. Lisäksi FDA:n hyväksymä oraalinen immunoterapia (AR101/Palforzia) maapähkinäallergian hoitoon on nyt saatavilla erittäin allergisille 4–17-vuotiaille lapsille, ja muita muotoja, kuten epikutaanista ja sublingvaalista immunoterapiaa, tutkitaan.

Allerginen astma

Allergeeniimmunoterapia on tehokkain menetelmä allergisen astman sekundaariseen ehkäisyyn. Olemassa olevat todisteet viittaavat siihen, että ihonalainen ja sublingvaalinen immunoterapia vähentää tehokkaasti astman kehittymistä potilailla, joilla on allerginen rinoserosiitti.

Euroopan allergia- ja kliinisen immunologian akatemian (EAACI) meta-analyysi ja myöhemmät tutkimukset osoittivat astman kehittymisen riskin pienenevän lyhyellä aikavälillä allergeeniimmunoterapian päätyttyä.

Atooppinen dermatiitti

Atooppisen dermatiitin toissijaiset ehkäisymenetelmät keskittyvät ensisijaisesti ihosuojan suojaamiseen. Ihoa ärsyttävien aineiden, kuten saippuoiden, pesuaineiden, kosmetiikan ja hajuvesien poistaminen voi auttaa suojaamaan ihon suojakerrosta ja vähentämään hikoilua, kutinaa ja stressireaktioita.

Jotkut pienemmät tutkimukset viittaavat osittaiseen hyötyyn korkean riskin imeväisten kukkoille, vaikka yleiset havainnot ovat edelleen epäjohdonmukaisia.

Tertiäärinen ehkäisy

Ruoka-aineallergia

Tertiäärisen ehkäisyn lähestymistapojen tavoitteena on vähentää vakavien, henkeä uhkaavien allergisten reaktioiden (anafylaksia) riskiä potilailla, joilla on ruoka-aineallergia. Vakiostrategiana on elinikäinen allergeenien välttäminen, johon liittyy epinefriiniautoinjektorin käyttö, jota voi olla vaikea toteuttaa oikein ja ylläpitää.

Allergeeniimmunoterapia, mukaan lukien oraalinen ja sublingvaalinen immunoterapia, on osoittanut lupaavia tuloksia toleranssitasojen nostamisessa. Nämä hoidot liittyvät kuitenkin lisääntyneeseen systeemisten sivuvaikutusten riskiin, mikä kumoaa tavoitteen estää tertiäärisiä ruoka-aineallergioita.

Omalitsumabihoito osoitti lupaavia tuloksia anafylaktisten reaktioiden kynnyksen nostamisessa. Vuoden 2024 3. vaiheen tutkimuksessa 67 % omalitsumabia saaneista lapsista sietoi 600 mg maapähkinäproteiinia, kun lumeryhmässä vastaava luku oli vain 7 %.

Toinen strategia, joka tunnetaan nimellä "ruokatikkaat", on ottaa käyttöön paistettuja ja yhä vähemmän prosessoituja allergeenimuotoja, kuten maitoa tai munia. Tämä lähestymistapa on osoittanut lupaavaa suvaitsevaisuuden rakentamisessa turvallisesti allergisille lapsille.

Allerginen astma

Tertiäärisellä ehkäisyllä pyritään ehkäisemään astman pahenemista ja takaamaan oireiden jatkuva eliminointi hoidon lopettamisen jälkeen. Allergeeni-immunoterapia omalitsumabilla, mepolitsumabilla, benralitsumabilla, reslitsumabilla, dupilumabilla ja tetsepelumabilla on osoittanut lupaavia tuloksia astman pahenemisen ehkäisyssä.

Todellisissa tutkimuksissa, kuten allergia-immunoterapian todellinen tehokkuus ja saksalainen 40 000 potilaan kohortti, vahvistettiin, että allergeeniimmunoterapia vähentää merkittävästi pahenemisvaiheita. Näiden hoitojen on myös osoitettu vähentävän sairaalahoitoja ja lääkkeiden käyttöä, kuten tosielämän tutkimukset ja suuret kohorttitutkimukset ovat vahvistaneet.

Atooppinen dermatiitti

Atooppisen dermatiitin tertiäärinen ehkäisy keskittyy paikalliseen ja systeemiseen hoitoon estämään pahenemista ja taudin etenemistä. Paikalliset kortikosteroidit, mukaan lukien flutikasoni, parantavat ja ylläpitävät useita atooppisen ihottuman tuloksia.

Jotkut allergeeniimmunoterapia ja biologiset hoidot ovat myös osoittaneet lupaavia tuloksia taudin vakavuuden vähentämisessä, vaikka pitkän aikavälin tehokkuutta ja kustannustehokkuutta tutkitaan edelleen.

Biologiset hoidot, kuten dupilumabi ja omalitsumabi, ovat olleet tehokkaita nuorilla potilailla ja parantaneet merkittävästi taudin vakavuutta.

Kokeellisiin hoitoihin kuuluvat Janus-kinaasi-inhibiittorit (JAK), paikalliset probiootit ja pidennetty puoliintumisaika monoklonaaliset vasta-aineet, jotka kohdistuvat IL-13:een, jotka ovat parhaillaan kliinisissä tutkimuksissa. Kotipölypunkkiin (HDM) kohdistettu immunoterapia on tehokas kohtalaisessa tai vaikeassa HDM-herkistetyssä paikallisessa ihottumassa, ja sekä ihonalaisesta että sublingvaalisesta lähestymistavasta on kliinistä hyötyä.

Parhaillaan meneillään olevat tutkimukset tutkivat yhdistelmiä, kuten sublingvaalista immunoterapiaa omalitsumabin kanssa ja kiinalaista yrttiterapiaa yhdistettynä suun kautta otettavaan moniruokavalioon perustuvaan immunoterapian tehokkuuden ja turvallisuuden parantamiseksi allergian hallinnassa.

Diplomi

Tämän tutkimuksen tulokset korostavat allergisten sairauksien monimutkaisuutta ja primaarisen, sekundaarisen ja tertiäärisen kerroksisen lähestymistavan merkitystä ennaltaehkäisystrategiana.

Varhainen allergeenin käyttöönotto, kohdennettu immunoterapia ja biologiset hoidot, kuten omalitsumabi, osoittavat lupauksia sairauden etenemisen muuttamisessa.

Joistakin yleisesti käytetyistä menetelmistä, kuten ihottuman ehkäisyyn tarkoitetuista pehmitteistä, ei kuitenkaan ole johdonmukaista näyttöä ja ne voivat aiheuttaa haitallisia riskejä.

Vaihtoehtoisten hoitomuotojen, kuten geenien muokkaamisen ja yhdistelmähoitojen, jatkuva tutkiminen voi tarjota uusia näkemyksiä allergioiden ehkäisystä ja hoidosta, vaikka ne ovatkin vielä tutkimuksen alkuvaiheessa.

Lataa PDF-kopiosi nyt!

Lähteet: