Alhainen D-vitamiini ensimmäisellä kolmanneksella liittyy suurempaan ennenaikaisen synnytyksen riskiin ja sikiön pituuden pienenemiseen

Alhainen D-vitamiini ensimmäisellä kolmanneksella liittyy suurempaan ennenaikaisen synnytyksen riskiin ja sikiön pituuden pienenemiseen

Havainnot viittaavat siihen, että varhainen raskaus voi olla kriittinen ikkuna äidin D-vitamiinille, joka tukee sikiön kasvua ja vähentää ennenaikaisen synnytyksen riskiä

NykyinenAmerican Journal of Clinical NutritionTutkimuksessa selvitettiin, liittyvätkö ensimmäisen ja toisen raskauskolmanneksen D-vitamiinitasot äidin D-vitamiinin kanssa sikiön kasvuun ja raskauden tuloksiin.

D-vitamiinin tila ja raskauden lopputulos

Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan noin 28 prosentilla raskaana olevista tai imettävistä naisista oli D-vitamiinin puutos. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että äidin riittämätön D-vitamiinistatus, eli alle 50 nmol/l, voi johtaa haitallisiin raskaustuloksiin sekä lapselle että äidille. D-vitamiinin puutos on yhdistetty lisääntyneeseen raskausdiabeteksen, ennenaikaisen synnytyksen ja preeklampsian riskiin.

D-vitamiinilla on tärkeä rooli raskauden alkuvaiheessa. Se osallistuu esimerkiksi verisuonten endoteelin kasvutekijän ja istukan kasvutekijän tuotantoon. Nämä pro-angiogeeniset tekijät ovat kriittisiä istukan varhaisen vaskularisoitumisen säätelyssä. Lisäksi D-vitamiini on erittäin tärkeä luuston terveydelle ja muodostumiselle. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet äidin D-vitamiinitilan syntymäpainoon ja luuston kehitykseen.

Monissa tutkimuksissa ei ole tutkittu, vaikuttaako D-vitamiinin tila sikiön kasvuun raskauden aikana. Aiemmat tutkimukset ovat esittäneet ristiriitaisia ​​todisteita D-vitamiinilisien tehokkuudesta äitien ja vastasyntyneiden tulosten parantamisessa. Siksi on tärkeää arvioida D-vitamiinilisän vaikutukset eri aikoina raskauden aikana äidin tuloksiin ja sikiön kasvuun.

Tietoja tutkimuksesta

Nykyisessä pitkittäistutkimuksessa tutkittiin ensimmäisen ja toisen raskauskolmanneksen D-vitamiinitilan ja sikiön kasvumallin välisiä yhteyksiä, mukaan lukien gestaatioikä syntymässä, pieni raskausikään nähden (SGA) ja ennenaikaisen synnytyksen riski.

Kaikki asiaankuuluvat tiedot saatiin monikeskuksesta tulevasta kohorttitutkimuksesta – Nulliparous Pregnancy Outcomes: Surveillance of Prospective Mothers (NUMOM2B). Tähän yhdysvaltalaiseen tutkimukseen osallistui 10 038 keskeneräistä raskaana olevaa naista. Raskaustiedot ja bionäytteet kerättiin osallistujilta heidän ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, toisen kolmanneksen alussa, toisen kolmanneksen lopussa / kolmannen kolmanneksen alussa ja synnytyksen yhteydessä.

Koska 25-hydroksi-D-vitamiinia (25(OH)d) ei alun perin mitattu Numom2b-kohortissa. Yhteensä 351 Numom2b-osallistujaa valittiin satunnaisesti mittaamaan F25(OH)D nykyistä tutkimusta varten. Sikiön kasvu mitattiin raskauden jälkeisellä ultraäänellä viikolla 16–21 ja 22–29. Lisäksi vastasyntyneiden antropometriset arviot mitattiin syntymän yhteydessä. Sikiön kasvukäyrät rakennettiin pituuden, painon ja pään ympärysmitan perusteellaesim-Ytimet.

Tutkimustulokset

Osallistujien keski-ikä oli 27,9 vuotta, keskimääräinen raskauden pituus 38,8 viikkoa ja keskimääräinen painoindeksi (BMI) oli 26,6. Noin 50 prosentilla kohortista oli kandidaatin tutkinto, ja useimmat olivat ei-latinalaisamerikkalaisia ​​valkoisia. Vanhempiin osallistujiin verrattuna nuoremmilla naisilla oli todennäköisemmin D-vitamiinin puutos.

Mielenkiintoista on, että kandidaatin tutkinnon suorittaneilla oli vähemmän todennäköisesti D-vitamiinin puutetta, eli 25(OH)d <50 nmol/L. Nämä osallistujat osoittivat suurempaa taipumusta käyttää monivitamiinivalmisteita. Keskimääräiset 25(OH)D-pitoisuudet ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana olivat 68,1 nmol/l ja 78,0 nmol/l.

Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana 20 %:lla naisista 25(OH)D-pitoisuudet olivat alle 50 nmol/L, kun taas suurimmalla osalla 25(OH)D-pitoisuudet olivat yli 50 nmol/l. Toisella raskauskolmanneksella 13 %:lla naisista todettiin D-vitamiinin puutos, kun taas 87 %:lla 25(OH)D-pitoisuus oli ≥50 nmol/l.

96 prosentilla kohortista sikiön kasvumittaukset olivat kaikki kolminkertaiset, kun taas lopuilla 4 prosentilla mitattiin vain kaksinkertainen piste. 25(OH)D:n ja lineaarisen sikiön kasvun välillä havaittiin assosiaatioita ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. D-vitamiinipitoisuus ei kuitenkaan liittynyt painoon tai pään ympärysmittaan säädetyissä malleissa.

Ensimmäisellä kolmanneksella 10 nmol/l liittyi 25 (OH) D:hen, jonka pituus oli noin 0,05.esim- Häiritseviin tekijöihin sopeutumisen jälkeen. Institute of Medicine (IOM) vajaatoimintahäiriöitä (<50 vs. ≥50 nmol/L) käytettäessä 25(OH)D:n toisella kolmanneksella ei liittynyt sikiön kasvuratoja pituuden, painon tai pään ympärysmitan suhteen, kun se oli mukautettu häiritseviin tekijöihin.

Noin 6 % vauvoista syntyi SGA:na ja 8 % syntyi ennenaikaisesti. Tässä tutkimuksessa ensimmäisen raskauskolmanneksen arvioitiin 25 (OH) d jatkuvasti tai käyttämällä IOM:n binäärileikkauksia. 25(OH)D-pitoisuus ei liittynyt SGA:n tai ennenaikaisen synnytyksen riskiin.

Verrattuna naisiin, joilla oli 25 (OH) d > 80 nmol/L havaittiin aikaisemmin. Toinen raskauskolmannes 25(OH)D ei liittynyt SGA:han tai ennenaikaiseen synnytykseen.

Johtopäätökset

Tässä tutkimuksessa äidin ensimmäisen raskauskolmanneksen D-vitamiinitilan havaittiin liittyvän vahvasti sikiön kasvumalleihin. D-vitamiinin puutos ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana liittyi suurempaan keskimääräisen lyhyemmän raskauden ja ennenaikaisen synnytyksen riskiin. Toisella kolmanneksella D-vitamiinin tila ei kuitenkaan liittynyt haitallisiin raskaustuloksiin tai muutoksiin sikiön kasvumalleissa. Tulevaisuudessa tutkijoiden on löydettävä mekanismi, jolla D-vitamiini edistää sikiön kasvua.

Lähteet: