Toivotekniikka näyttää lupaavan pitkäaikaisen luovuttajan keuhkojen säilymisen

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Tutkimus kehon ulkopuolella säilyneistä luovuttajakeuhkoista ennen siirtoa, vaikka ei-fyysinen kokonaisaika lähestyy 20 tuntia. Jitte Jennekens, MSC, elinten perfuusio-/elinsiirtokoordinaattori UMC Utrechtissä Alankomaissa, esitteli tutkimustulokset tänään International Society for Heart and Lung Transplantation (ISHLT) vuosikokouksessa ja tieteellisissä istunnoissa Bostonissa. "Tätä tekniikkaa käytetään luovuttajien maksan ja munuaisten säilyttämiseen, ja sitä tutkitaan sydäntutkimuksissa, mutta se ei ole vielä saanut niin paljon huomiota keuhkojen säilyttämiseen", Jennekens sanoi. Ex vivo Lung Perfusion (EVLP) on tekniikka, jota käytetään...

Toivotekniikka näyttää lupaavan pitkäaikaisen luovuttajan keuhkojen säilymisen

Tutkimus luovuttajan keuhkoista, jotka säilytettiin kehon ulkopuolella ennen elinsiirtoaEsittääVaikka ei-fyysiset kokonaisajat lähestyvät 20 tuntia.

Jitte Jennekens, MSC, elinten perfuusio-/elinsiirtokoordinaattori UMC Utrechtissä Alankomaissa, esitteli tutkimustulokset tänään International Society for Heart and Lung Transplantation (ISHLT) vuosikokouksessa ja tieteellisissä istunnoissa Bostonissa.

"Tätä tekniikkaa käytetään luovuttajien maksan ja munuaisten säilyttämiseen, ja sitä tutkitaan sydäntutkimuksissa, mutta se ei ole vielä saanut niin paljon huomiota keuhkojen säilyttämiseen", Jennekens sanoi.

Ex vivo Lung Perfusion (EVLP) on tekniikka, jonka avulla luovuttajan keuhkoja voidaan ylläpitää, arvioida ja mahdollisesti korjata kehon ulkopuolella ennen siirtoa. Keuhkot on yhdistetty pumppuun ja hengityslaitteeseen, ja niihin perfusoidaan fysiologisena nesteenä toimivaa liuosta.

UMC Utrecht kehitti Hope-protokollansa pidentämään turvallisesti perfuusioaikoja keuhkojen elinkyvyn ylläpitämiseksi yön yli, kunnes elinsiirto voidaan suorittaa päivän aikana.

EVLP:tä varten valitut luovuttajan keuhkot kuljetetaan tyypillisesti jäällä ja lämmitetään sitten 37 celsiusasteeseen normotermisen EVLP-protokollan (NEVLP) avulla toiminnan arviointiin. NEVLP:n jälkeen keuhkot palautetaan jäähän, kunnes elinsiirto alkaa.

Hope-protokolla eliminoi toisen jääjakson arvioimalla keuhkot tunnin NEVLP:n aikana ja pitämällä sitten keuhkot 12 asteessa leikkaukseen asti.

Jennekens esitti tietoja, joissa verrattiin 12 NEVLP-Hope-protokollalla hoidetun tapauksen tuloksia historialliseen luovuttajan keuhkojen kohorttiin, jotka oli siirretty suoraan potilaille ilman ex vivo -keuhkoperfuusiota.

Kontrollikohortissa oli 118 tapausta, joissa keuhkot siirrettiin suoraan ilman perfuusiota vuosina 2017–2022. Tapaukset tehtiin vuosina 2022–2024 käyttäen Hope-protokollaa logistisista syistä.

NEVLP-Hope-ryhmässä ei hylätty keuhkoja siirtoa varten, ja lyhyen aikavälin tulokset olivat samanlaiset tutkimus- ja kontrolliryhmien välillä.

"Tuloksemme osoittavat, että toivo on turvallinen ja tehokas menetelmä keuhkojen säilyttämiseen normotermisen EVLP-jakson jälkeen", Jennekens sanoi.

Jennekens sanoi, että seuraava askel on määrittää säilytysstrategia, joka on edullisin tietylle luovuttajakeuhkotyypille.

"Luovuttajakeuhkojen perfuusioaikojen pidentäminen kehon ulkopuolella mahdollistaa tulevaisuuden, jossa luovuttajien keuhkoja voidaan optimoida erilaisilla hoidoilla", hän sanoi.


Lähteet: