Marokko käynnistää kansallisen mielenterveysstrategian!

Marokon terveysministeri Hicham Tahraoui julkisti 30. huhtikuuta 2025 kansallisen mielen- ja mielenterveysstrategian, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa henkinen hyvinvointi osaksi julkista terveydenhuoltojärjestelmää ja kuroa huoltopuutteita. Suunniteltuja toimenpiteitä ovat mielenterveyspalvelujen integrointi perusterveydenhuoltoon, oikeudellisen kehyksen kehittäminen, asiantuntijakoulutuksen parantaminen ja kriisinhallintajärjestelmän luominen.

Ministeri korosti mielenterveyden nykyistä laiminlyöntiä, joka liittyy läheisesti sosiaaliseen ja taloudelliseen vakauteen. Konkreettisia toteutusvaiheita tai aikataulua ei kuitenkaan mainittu, ja toimenpiteiden rahoitus on edelleen epäselvää. Ensihoitoa koskevalla lakiehdotuksella on tarkoitus luoda selkeä oikeudellinen kehys. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole saatavilla tekstiluonnosta. Hallituksen mukaan 60 % taloudellisesti tehokkaista toimenpiteistä on jo toteutettu työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun puitteissa palkankorotusten, tiettyjen ammattiryhmien uudistamisen ja sosiaaliturvajärjestelmän mukauttamisen osalta.

Lakiehdotukset ja sosiaaliset uudistukset

Hallitus suunnitteli myös "uuden sosiaalisen sopimuksen" kestävien ratkaisujen kehittämiseksi sellaisilla aloilla kuin työllisyys, sosiaaliturva ja verotuksen avoimuus. Vaikka jotkut ammattiliitot tunnustavat edistymisen, ne vaativat parempaa täytäntöönpanoa työoloissa ja osallistumisessa. Nämä terveys- ja sosiaalihuollon ilmoitukset voisivat osoittaa hallituksen poliittista kapasiteettia ennen tulevia parlamenttivaaleja. Ilmoituksen ja todellisen toteutuksen välillä on kuitenkin edelleen eroja, koska ehdotetuille hankkeille ei ole konkreettisia vaiheita tai budjettisuunnitelmia. Mielenterveysongelmat ovat yleisiä Marokossa.

Marokon aloitteiden lisäksi WHO totesi raportissaan, että mielenterveysongelmat vaikuttavat kolmannekseen ja puoleen perusterveydenhuollon käyttäjistä. WHO:n Euroopan alueella yli 125 miljoonaa ihmistä kärsii mielisairaudesta, joista vain murto-osa saa tarvitsemaansa hoitoa. Pääsypuutteet johtuvat koulutettujen ammattilaisten puutteesta, riittämättömistä tiloista sekä leimaamisesta ja syrjinnästä. Siksi perusterveydenhuolto korostetaan ratkaisevana lähtökohtana luotaessa terveydenhuoltojärjestelmiin ja vastataan varhaisessa vaiheessa kärsivien tarpeisiin, kuten WHO selittää raportissaan.