COVID-19-sairaalahoito, joka liittyy pitkäaikaisiin elinvaurioihin ja kuolleisuuteen
Laaja ranskalainen tutkimus osoitti, että Covid-19-potilailla on huomattavasti suurempi riski pitkäaikaisista elinten toimintahäiriöistä, sairaalahoidosta ja kuolleisuudesta jopa 30 kuukautta Covid-19-tartunnan jälkeen. Tuore tartuntatautitutkimus määritti pitkäaikaisten terveyskomplikaatioiden riskin koronavirustaudista 2019 (COVID-19) toipumisen jälkeen. Covid-19:n maailmanlaajuiset vaikutukset Sen ilmaantumisen jälkeen vuoden 2019 lopussa yli 700 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa on saanut vakavan akuutin hengitystieoireyhtymän koronavirus 2:n (SARS-CoV-2) tartunnan, joka on Covid-19:stä vastuussa oleva taudinaiheuttaja. SARS-CoV-2-infektio voi johtaa erilaisiin oireisiin, joidenkin henkilöiden ollessa oireettomia, kun taas toisilla on vakava sairaus, joka johtaa kuolemaan...
COVID-19-sairaalahoito, joka liittyy pitkäaikaisiin elinvaurioihin ja kuolleisuuteen
Laaja ranskalainen tutkimus osoitti, että Covid-19-potilailla on huomattavasti suurempi riski pitkäaikaisista elinten toimintahäiriöistä, sairaalahoidosta ja kuolleisuudesta jopa 30 kuukautta Covid-19-tartunnan jälkeen.
NykyinenTartuntataudit Tutkimus määrittää pitkäaikaisten terveyskomplikaatioiden riskin koronavirustaudista 2019 (COVID-19) toipumisen jälkeen.
Covid-19:n globaali vaikutus
Sen ilmaantumisen jälkeen vuoden 2019 lopulla yli 700 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti on saanut tartunnan vakavaan akuuttiin hengitystieoireyhtymään koronavirus 2:een (SARS-CoV-2), joka on Covid-19:n aiheuttaja patogeeni. SARS-CoV-2-infektio voi aiheuttaa monenlaisia oireita, joista osa ihmisistä pysyy oireettomana, kun taas toisilla on vakava sairaus, joka voi johtaa kuolemaan. Tähän mennessä yli seitsemän miljoonan kuolemantapauksen on katsottu suoraan johtuvan Covid-19:stä.
Pitkälle Covidille on ominaista oireet, jotka jatkuvat yli kuukauden akuutista SARS-CoV-2-infektiosta toipumisen jälkeen. Nykyiset arviot osoittavat, että noin 70 prosentilla potilaista, jotka tarvitsivat sairaalahoitoa COVID-199:n vuoksi, on suurempi riski sairastua pitkäkestoiseen Covid-tautiin.
Long Covidin lisäksi SARS-CoV-2-infektio lisää myös erilaisten elinten vaurioitumisriskiä. Tuoreen tutkimuksen mukaan Covid-19 vaikutti sairastuneen henkilön terveydentilaan vähintään kolmen vuoden ajan tartunnan alkamisesta. Tämän tutkimuksen seurantajakso oli kuitenkin rajallinen.
Tietoja tutkimuksesta
Nykyisessä retrospektiivisessä kohorttitutkimuksessa arvioitiin CoVID-19:n pitkäaikaisten terveyskomplikaatioiden riskiä käyttämällä ranskalaisia lääketieteellisiä hallinnollisia tietoja (Système National des Données de Santé-Snds). Tämä tietojoukko sisälsi noin 99 % Ranskan väestöstä yksityiskohtaisia terveystietoja, kuten lääkkeitä, toimenpiteitä ja diagnoosin.
Sairaalahoidon, kuolleisuuden ja sairaalahoitoon liittyvien sairauksien riskit tiettyjen elinsairauksien vuoksi 30 kuukauden kuluessa COVID-19-sairaalahoidosta määritettiin ja niitä verrattiin vastaavaan Ranskan väestön vertailuryhmään.
Tutkimuskohorttiin kuului Covid-19:lle altistuneet 18-vuotiaat ja sitä vanhemmat henkilöt, jotka tarvitsivat sairaalahoitoa. Nämä potilaat vietiin sairaalaan vähintään yhdeksi päiväksi ja kotiutettiin elävinä 1.1.2020-30.8.2020 välisenä aikana. Kontrolliryhmään ”Altistumaton yleinen väestö” kuului aikuisia, jotka eivät tarvinneet sairaalahoitoa SARS-CoV-2-infektion vuoksi tutkimusjakson aikana.
Kaikkia tutkimukseen osallistuneita seurattiin enintään 30 kuukauden ajan tutkimuksen alkamisesta tai kuolemaan saakka, jos se tapahtui ennen tätä kohtaa. COVID-19:n seuraukset, kuten sairaalahoidot, kaikista syistä johtuva kuolleisuus ja sairaalahoito erilaisten psykiatrisiin, hengitystie-, neurologisiin, sydän- ja verisuoni-, maksa- tai munuaissairauksiin ja diabetekseen liittyvien elinspesifisten sairauksien vuoksi.
Tutkimustulokset
Covid-19-sairaalaryhmään kuului yhteensä 63 990 henkilöä ja vertailuryhmään 319 891 henkilöä suhteella 1:5. Tutkimukseen osallistuneiden keski-ikä oli 53,1 vuotta, joista noin 53 % oli miehiä.
Suurin osa Covid-19-sairaalaryhmän ihmisistä oli kotoisin epäsuotuisista alueista, ylipainoisia, tupakoitsijoita tai alkoholin väärinkäyttöä. Verrokkiryhmään verrattuna CoVID-19-sairaalapotilailla diagnosoitiin todennäköisemmin jo olemassa olevia rinnakkaissairauksia.
Seurantajakson aikana kaikista syistä kuolleisuuden arvioitiin olevan 17,7 % COVID-199-sairaalaryhmässä ja 8,5 % yleislääkärin kontrolliryhmässä. Kotona oleskelun kokonaismääräksi arvioitiin 16 334 ja 12 095 100 000 ihmistä kohden Covid-19-sairaala- ja GP-verrokkiryhmissä. Nämä tulokset viittaavat siihen, että Covid-19-sairaalaryhmässä oli suurempi riski kuolleisuuteen ja sairaalahoitoon Gesandille ja 30 kuukautta ensimmäisen SARS-CoV-2-tartunnan jälkeen.
Verrattuna GP-vertailuryhmään Covid-19 Hospitalized -ryhmään kuuluvilla oli merkittävästi suurempi riski joutua sairaalaan pitkäaikaisten terveystapahtumien vuoksi, jotka liittyvät erilaisiin elinjärjestelmän häiriöihin. Näitä olivat sydän- ja verisuonitaudit, kuten sydämen vajaatoiminta, muut kardiomyopatiat, sydämen rytmi- tai johtumishäiriöt ja hengityshäiriöt, mukaan lukien krooniset hengityskatkoshäiriöt ja tromboemboliset tapahtumat jopa 30 kuukauden ajan sairaalasta kotiutumisen jälkeen.
Covid-19-sairaalaryhmän tutkimukseen osallistuneilla oli myös suurempi riski sairastua diabetekseen, neurologisiin sairauksiin, psykiatrisiin sairauksiin ja krooniseen munuaisten vajaatoimintaan verrattuna kontrolliryhmään.
Johtopäätökset
Potilailla, jotka tarvitsivat sairaalahoitoa SARS-COV-2-infektion vuoksi, on lisääntynyt kokonaiskuolleisuus ja 30 kuukauden kuolleisuus alkuperäisen infektion jälkeen. Korkeampi riski eri elinsairauksiin säilyi kuuden ensimmäisen kuukauden aikana, jota seurasi asteittainen lasku ja merkittävästi korkeampi seuraavan 24 kuukauden aikana.
Yhteenvetona tutkimustulokset korostavat, että on tärkeää seurata tarkasti potilaita, jotka ovat toipuneet Covid-19:stä pitkiä aikoja, jotta voidaan vähentää pitkäaikaisten haittavaikutusten riskiä. Lisätutkimuksia tarvitaan myös Covid-199:n jälkeisen taudin patofysiologisten muutosten selvittämiseksi.
Lähteet:
- Tubiana, S., Rontani, M., Herlemont, P., et al. (2025) Long-term health outcomes following hospitalisation for COVID-19: a 30- month cohort analysis. Infectious Diseases 1-11. doi:10.1080/23744235.2025.2452862