Holistiset terapeuttiset lähestymistavat krooniseen kipuun ja vegetatiiviseen säätelyhäiriöön

Holistiset terapeuttiset lähestymistavat krooniseen kipuun ja vegetatiiviseen säätelyhäiriöön

Krooninen kipu kuormittaa valtavasti kehoa ja mieltä. Mutta itse kipu ei vaikuta elämänlaatuun, vaan myös siihen liittyvä vegetatiivinen säätelyhäiriö. Autonominen hermosto (ANS) muuttuu epätasapainoiseksi, mikä voi johtaa moniin muihin ongelmiin. Holistiset terapeuttiset lähestymistavat käsittelevät sekä kivun että kasvullisen epätasapainon syitä.

Vegetatiivinen säätelyhäiriö kroonisessa kivussa

Autonominen hermosto ohjaa monia tajuttomia kehon toimintoja, kuten hengitystä, sydämenlyöntiä, ruoansulatusta ja verenkiertoa. Krooninen kipu johtaa usein tämän järjestelmän säätelyhäiriöihin. Nämä ilmenevät erilaisina oireina:

Vegetatiivinen säätelyhäiriö ei vain lisää kipuoireita, vaan johtaa myös merkittävään yleisen hyvinvoinnin heikkenemiseen.

Kasvillisen epätasapainon syyt

Autonomisen hermoston häiriöihin kroonisessa kivussa on monia syitä:

• Dauerhafte Schmerzreize führen zu Übererregung des Sympathikus
• Kompensatorische Gegenregulation des Parasympathikus (Vagotonie)
• Erschöpfung durch anhaltende Belastung
• Mangelhafte Regeneration und Erholung des vegetativen Nervensystems
• Psychische Faktoren wie Ängste, Depressionen oder Traumata

Vegetatiiviset epätasapainot ja kipu ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja vahvistavat toisiaan.

Holistiset terapeuttiset lähestymistavat

Tämän kierteen katkaisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaisia, multimodaalisia hoitokonsepteja, jotka käsittelevät useita kohtia.

Kipuhoito

Ensimmäinen askel on hoitaa itse kivun syy. Syystä riippuen voidaan harkita erilaisia ​​hoitomuotoja:

• Medikamentöse Schmerztherapie
• Manuelle Therapie und Osteopathie
• Psychologische Schmerzbehandlung (Schmerzbewältigung)
• Alternativmedizinische Verfahren (z. B. Akupunktur)

Kipua vähentämällä vähennetään myös autonomisen hermoston rasitusta.

Stressin vähentäminen ja rentoutuminen

Krooninen stressi johtaa usein autonomiseen säätelyhäiriöön. Stressin vähentäminen on siksi keskeinen osa terapiaa autonomisen hermoston palauttamiseksi tasapainoon. Tähän sopivat Jacobsonin mukainen progressiivinen lihasrelaksaatio, autogeeninen harjoittelu, hengitystekniikat, meditaatio, liiketerapiat kuten jooga, Tai Chi ja Qi Gong sekä luontoelämykset ja metsäkylpy.

Jacobsonin progressiivinen lihasrelaksaatio johtaa: B. erityisesti jännittämällä ja rentouttamalla lihaksia parasympaattisen hermoston aktivoimiseksi ja rentoutumiseksi. Autogeenisessä harjoittelussa sitä vastoin rentoutumistilat saadaan aikaan itsesuggestioiden ja henkisten kaavojen kautta. Hengitystekniikat ja meditaatio, kuten MBSR, edistävät nykyhetken tietoisuutta ja johtavat siten syvään rentoutumiseen. Mutta myös edellä mainitut liiketerapiat, kuten jooga, Tai Chi ja Qi Gong, voivat auttaa, sillä ne yhdistävät fyysisiä harjoituksia, venyttelyjä ja hengitystä lihasten rentoutumiseen.

Sääntelydiagnostiikka ja biofeedback

Nykyaikaiset diagnostiset menetelmät, kuten VNS-analyysi antaa arvokasta tietoa autonomisen hermoston tilasta. Epätasapaino voidaan havaita käyttämällä biosignaaleja, kuten sykevaihtelua (HRV).

Osana biofeedback-toimenpiteitä potilaat voivat sitten oppia säätelemään paremmin kehonsa toimintoja. Visuaalinen tai akustinen palaute ohjaa heitä luomaan tasapainoisen kasvullisen sävyn.

Ruokavalion muutokset ja lisäravinteet

Ruokavaliolla on myös suuri vaikutus autonomiseen hermostoon. Tasapainoinen, terveellinen ruokavalio, jossa on riittävästi vitamiineja, kivennäisaineita ja kuituja, voi edistää säätelyä.

Joissakin tapauksissa kohdennetut ravintolisät ovat myös hyödyllisiä kompensoimaan puutteita:

• Magnesium zur Muskelentspannung
• Vitamin B-Komplex für die Nervenregeneration
• Omega-3-Fettsäuren mit entzündungshemmender Wirkung
• Adaptogene Kräuter zur Stressreduktion

Multimodaalinen terapiakonsepti

Kuten näet, on olemassa useita terapiakomponentteja, joita voidaan käyttää krooniseen kipuun ja autonomiseen säätelyhäiriöön. Erilaisten lähestymistapojen yhdistelmä multimodaalisessa terapiakonseptissa on tehokkain.

Yksittäiset toimenpiteet tulee koordinoida järkevästi keskenään ja integroida kokonaisvaltaiseen hoitosuunnitelmaan. Tämä on ainoa tapa katkaista kestävästi kivun ja kasvullisen epätasapainon noidankehä.

Yksilöllinen terapiasuunnittelu

Jokainen ihminen on ainutlaatuinen – sekä oireidensa luonteen että henkilökohtaisten tarpeidensa ja mieltymystensä puolesta. Siksi yksilöllinen terapiasuunnittelu, joka on räätälöity tapauskohtaisesti, on välttämätöntä.

Hanki neuvoja kokeneilta kipuasiantuntijoilta ja terapeuteilta, jotka tekevät kattavan anamneesin ja diagnoosin. Tämä on ainoa tapa tunnistaa sinulle optimaaliset hoitokomponentit ja yhdistää ne kokonaisvaltaiseksi konseptiksi. Oikein toimenpitein voit paitsi lievittää kipuasi, myös palauttaa autonomisen hermoston tasapainoon.