Tutkimus yhdistää pitkän aikavälin terveysriskit armeijan veteraanien palokuoppaaltistukseen

Tutkimus yhdistää pitkän aikavälin terveysriskit armeijan veteraanien palokuoppaaltistukseen

Äskettäin julkaistussa tutkimuksessaJAMA-verkko avattuTutkijat tutkivat suhdetta avoimia palovammoja käyttävien sotilastukikohtien käytön keston ja veteraanien hengitystie- tai sydän- ja verisuonitautien diagnosoinnin todennäköisyyden välillä.

Tutkimuksessa havaittiin, että pitkäaikainen sijoittaminen tukikohtiin, joissa on avoimia palovammoja, liittyy hieman lisääntyneeseen riskiin sairastua krooniseen obstruktiiviseen keuhkosairauteen (COPD), astmaan, iskeemiseen aivohalvaukseen ja verenpaineeseen, mikä viittaa mahdollisiin haitallisiin terveysvaikutuksiin, jotka liittyvät ympäristötekijöihin asepalveluksen aikana.

Tutkimus: Käyttö sotilastukikohdissa, joissa on avoimia palovammoja sekä hengitys- ja sydänsairauksia. Vanhempi lentäjä Julianne Showalter, Public Domain, Wikimedia Commonsin kautta, en.wikipedia.org/wiki/Burn_pit. Käytetty 29. huhtikuuta 2024.

tausta

Yhdysvaltain armeija on käyttänyt avoimia polttokaivoja erilaisten materiaalien, mukaan lukien lääketieteellisten, vaarallisten ja kiinteiden jätteiden, hävittämiseen useiden Irakissa ja Afganistanissa suoritettujen toimien aikana.

Puolustusministeriön (DOD) vuonna 2009 asettamista rajoituksista ja vaihtoehtoisten jätteenkäsittelymenetelmien käyttöönotosta huolimatta polttokuopat olivat toiminnassa, kunnes kestävämpiä vaihtoehtoja otettiin käyttöön.

Huolimatta yleisön ja veteraanien itsensä ilmaisemista huolista, harvat tutkimukset ovat tutkineet polttokuoppiin altistumisen pysyviä terveysvaikutuksia.

Vaikka käyttöönotto Operation Iraqi Freedom (OIF) ja Operation Enduring Freedom (OEF) aikana liittyy lisääntyneeseen hengitystiesairauksien riskiin, on vaikea eristää palokuoppaaltistuksen vaikutuksia, koska asepalveluksen aikana esiintyy monimutkaisia ​​päästöjä ja muita ilmansaasteita.

Tietoja tutkimuksesta

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, kuinka käyttöönotto tukikohtiin, joissa on avoimia palovammoja, vaikuttaa veteraanien pitkäaikaisiin sydän- ja verisuoniterveyteen.

Kohorttitutkimuksessa tarkasteltiin ilmavoimien ja armeijan veteraaneja, jotka olivat OIF:ssä tai OEF:ssä vuosina 2001–2011 ja ilmoittautuivat Veterans Health Administrationin (VHA) saamaan sairaanhoitoa lähetyksensä jälkeen.

Tutkimuksessa käytettiin VHA:n terveystietoihin yhdistettyjä turvaluokiteltuja sotilaskäyttötietueita arvioidakseen avoimia palovammoja käyttäviin tukikohtiin sijoittamisen ja veteraanien pitkäaikaisten sydän- ja verisuonisairauksien sekä hengitysteiden terveysvaikutuksia.

Luotiin joukko veteraaneja, jotka täyttivät sisällyttämiskriteerit, lukuun ottamatta laivaston veteraaneja ja laivaston veteraaneja, koska tiedot eivät olleet saatavilla, ja niitä, joilla oli epätäydelliset käyttöönottotiedot ennen vuotta 2005.

Palovammojen altistuminen ja käyttöhistoria määritettiin puolustusministeriön asiakirjojen perusteella, ja terveystulokset arvioitiin VHA:n vuoteen 2020 asti ylläpitämien terveystietojen perusteella.

Analyysissa tarkasteltiin yhteismuuttujia, mukaan lukien liikalihavuus, tupakointitila, demografiset tekijät, palveluala ja tulotaso.

Tilastollinen analyysi sisälsi monimuuttujalogistisia regressioita, joilla tutkittiin polttokuoppaaltistuksen ja sairaustulosten välisiä yhteyksiä, kontrolloimalla kovariaatteja.

Herkkyysanalyysit käsittelivät metodologisia huolenaiheita, mukaan lukien poissulkemiset ja mahdolliset hämmennyslähteet.

Tulokset

Tutkimukseen osallistui 459 381 ilmavoimien ja armeijan veteraania OIF:ssä tai OEF:ssä vuosina 2001–2011. VHA keräsi seurantatiedot vuoden 2020 loppuun asti.

Kohortti, pääosin miehiä (87 %) ja rodullisesti monimuotoinen (valkoiset veteraanit muodostivat 67 % väestöstä), oli keskimäärin 31,6-vuotias tullessaan VHA-hoitoon. Yli 94 prosentilla veteraaneista on ollut asepalvelus.

Osallistujilla oli erilaiset sosioekonomiset indikaattorit, mukaan lukien korkea liikalihavuus (34 %) ja tupakointi (43 %).

Suurin osa kohortin jäsenistä (86 %) oli sijoittautunut tukikohtiin, joissa oli palokuoppia, vähintään kerran, ja altistumisen keston mediaani oli 244 päivää.

Palovammolle altistumisen keston ja erilaisten terveysvaikutusten välisen yhteyden analyysi paljasti astman (1 %) ja keuhkoahtaumatautien (4 %) todennäköisyyden lievän lisääntymisen 100 altistuspäivää kohden, ja annos-vaste-suhde oli kohtalainen koko altistuksen kolmannella ajanjaksolla.

Hypertensio liittyi myös palovammalle altistumiseen, ja iskeemisen aivohalvauksen todennäköisyys lisääntyi hieman, mutta tarkkuus oli rajallinen. Interstitiaalisen keuhkosairauden yhteydessä ei havaittu mitään yhteyttä.

Herkkyysanalyysit osoittivat minimaaliset vaikutukset assosiaatiomittauksiin poissulkemisten ja yhteismuuttujien säätöjen jälkeen.

Mallin säätäminen käytön keston mukaan vastasi suurimmasta osasta eroista oikaistujen ja mukauttamattomien tulosten välillä, lukuun ottamatta verenpainetautia, joka osoitti lisääntynyttä yhteyttä vasta kaikkien yhteismuuttujien mukauttamisen jälkeen.

Johtopäätökset

Kohorttitutkimuksessa havaittiin, että pidemmät altistumisajat avoimille palovammoihin liittyivät COPD:n, verenpainetaudin ja astman vaatimattomaan lisääntymiseen OIF- ja OEF-veteraaneissa.

Nämä yhdistykset olivat vaatimattomia; Ottaen kuitenkin huomioon suuren määrän mahdollisesti sairastuneita veteraaneja, kirjoittajat väittävät, että jopa pientä riskin nousua tulisi pitää kliinisesti tärkeänä.

Aiemmissa tutkimuksissa on ollut rajoituksia palokuoppiin altistumisen vaikutusten arvioinnissa. Tämä tutkimus, jossa oli pidempi mediaaniseuranta 10,9 vuotta ja suurempi otoskoko, tarjosi tärkeitä oivalluksia.

Vaikka oli olemassa rajoituksia, mukaan lukien mahdolliset harhat ja yksityiskohtaisten tietojen puute palokuoppaaltistumisesta, nämä tulokset korostavat tarvetta jatkaa veteraanien palovammojen altistumiseen liittyvien terveysriskien arviointia.

Nämä tulokset korostavat mahdollisten pitkän aikavälin terveysvaikutusten huomioimisen tärkeyttä tarjottaessa terveydenhuoltoa ja hyötyjä veteraaneille sekä jaetun käyttötietojen arvon sotilaallisiin terveysvaikutuksiin liittyvän tutkimuksen kannalta.

Lähteet: