Voitko luottaa Tiktokiin ravitsemusneuvoissa? Tutkimus sisältää #Whatieatinaday

Voitko luottaa Tiktokiin ravitsemusneuvoissa? Tutkimus sisältää #Whatieatinaday

Syvä sukellus siihen, kuinka Tiktokin algoritmi vahvistaa kiinnostavia mutta harhaanjohtavia ravitsemusneuvoja hautaamalla samalla ravitsemusasiantuntijoiden näyttöön perustuvan sisällön. Mitä tämä tarkoittaa nuorten terveyden kannalta?

Monien viestien tarkkuutta ei voitu arvioida - 41 % Tiktokin ravitsemusvideoista ei antanut tarpeeksi faktatietoa, jotta ne voitaisiin luokitella todeksi tai taruksi, usein siksi, että ne olivat puhtaasti anekdoottisia.

Äskettäin lehdessä julkaistussa tutkimuksessaRavinteetSydneyn yliopiston, Australian, tutkijat arvioivat ravitsemukseen liittyvien viestien tehokkuutta suositulla sosiaalisen median alustalla ja luokittelivat ne sitoutumisen, laadun ja tarkkuuden perusteella.

Heidän havainnot osoittavat, että alusta asettaa korkean sitoutumisen tai "viraalisuuden" etusijalle sisällön tarkkuuden sijaan, mikä johtaa huoleen väärästä tiedosta, jolla voi olla vakavia kielteisiä vaikutuksia nuorten ja nuorten aikuisten ravitsemus- ja terveyskäyttäytymiseen. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että erilaiset tarkkuustasot eivät johtaneet tilastollisesti merkittäviin eroihin sitoutumismittareissa.

tausta

Taloudellisia siteitä paljastettiin harvoin. Yli kolme neljäsosaa sisällöntuottajista ei paljastanut sponsorointia, kumppanilinkkejä tai muita taloudellisia kannustimia, jotka liittyvät heidän mainostamiinsa tuotteisiin.

Sosiaalisesta mediasta on tulossa yhä tärkeämpi nuorten ravitsemus- ja terveystiedon lähde. Sen suosio tämän väestörakenteen kanssa tekee siitä kriittisen työkalun terveystiedon levittämisessä.

Yli miljardilla kuukausittain aktiivisella käyttäjällä 63 % tässä tutkimuksessa arvioidun alustan käyttäjistä on 10–29-vuotiaita, ja sen algoritmit priorisoivat lyhyen ja mukaansatempaavan videosisällön pitkien tai kuratoitujen viestien sijaan.

Sosiaalisen median viestien luonne on lisännyt huolta väärästä tiedosta, joka voi levitä nopeasti, kun epätarkka julkaisu leviää viruksen leviämiseen, varsinkin kun merkittävää osaa ravitsemukseen ja terveyteen liittyvästä tiedosta ei ole ladannut asiantuntijoiden, kuten ravitsemusasiantuntijoiden tai ravitsemusalan asiantuntijoiden toimesta.

Puolueet, painoa rajoittavat, epätarkat ja muut mahdollisesti haitalliset viestit voivat lisätä kehon tyytymättömyyttä ja häiriintyneitä ruokailutottumuksia nuorten naisten ja nuorten keskuudessa, jotka todennäköisemmin luottavat sosiaaliseen mediaan saadakseen terveystietoja. Lisäksi pienituloiset väestöt voivat altistua useammin väärille tiedoille, koska ammatillisen sairaanhoidon esteitä on vaikea saada.

Aiemmat tutkimukset muilta alustoilta viittaavat siihen, että harhaanjohtava sisältö vaikuttaa nuorten ruokatottumuksiin ja lisää riskiä liikalihavuudesta tai huonoista ruokailutottumuksista. Haavoittuvien ikäryhmien altistuminen painonpudotukselle tai ruokavaliokulttuurille ei-asiantuntijalähteistä on avainasemassa sosiaalisen median väärän tiedon torjunnassa.

Tietoja tutkimuksesta

Reseptit ja ateriaideat eivät välttämättä auttaneet. Vaikka ruokasisältö oli suosittu, puolet näistä viesteistä ei sisältänyt merkityksellisiä ravitsemusneuvoja, mikä vaikeutti tarkkuuden arvioimista.

Tässä tutkimuksessa tutkimusryhmä tarkasteli sosiaalisen median alustalle syyskuusta 2023 maaliskuuhun 2024 ladattujen ravitsemusviestien sitoutumismittareita, esiintyvyyttä ja ominaisuuksia.

Asiaankuuluvat artikkelit tunnistettiin käyttämällä PRISMA-SCR (Preferred Reporting Items for Systemaattisille tarkasteluille) ja Meta-Analysis Extensions for Scoping Reviews (PRISMA-SCR) -protokollaa. Hashtagien tunnistamiseen käytettiin pilottitutkimusta, ja viesteihin päästiin uusien tilien kautta algoritmin aiheuttaman harhan vähentämiseksi. Seulontaprosessissa tunnistettiin 1054 relevanttia kohdetta, joista 250 valittiin satunnaisesti analysoitavaksi.

Tutkimusryhmä keräsi tietoa sitoutumisesta tarkastelemalla, kuinka monta kertaa julkaisusta on tykätty, kommentoitu, jaettu tai tallennettu, sekä kuinka monta tilaajaa asiaan liittyvillä sisällöntuottajilla oli. Tiedot kerättiin myös julkaisun ravitsemuksellisuudesta, kielestä ja saavutettavuudesta. Viestit jaettiin yhdeksään ryhmään niiden ravitsemuspainotusten perusteella ja kahdeksaan ryhmään sisällöntuottajan tyypin perusteella (jolla oli luokka "sisältöfarmit", joiden tunnistettiin tuottavan suuria määriä heikkolaatuista sisältöä, joka hyödyntää sitouttamisalgoritmeja).

Viestien laatu määritettiin sellaisilla kriteereillä kuin sitoutuminen (harhaanjohtamisen mahdollisuuden arvioimiseksi), avoimuus (tietojen luotettavuus ja selkeys), taloudellinen julkistaminen (joko sponsorointia, mainontaa tai sidosryhmiä keskusteluohjeiden (Destarian Food Directions) ja keskusteluohjeiden toimittamiseen, kuten elintarvikeohjeissa ja laajennuksessa, keskusteluoppaassa ja oppaassa). Suuntaviivat ja Focus of the Food Guidelines), kuten elintarvikepolitiikassa, kuten Australian suuntaviivat, kuten Australian ruokaohjeet, arvioitiin, arvioitiin, luokiteltiin. valtuustiedot).

Viestit luokiteltiin "täysin tarkkoihin" verrattuna "täysin epätarkkoihin" pisteytykseen tarkkuuden ja AD:n perusteella, missä A osoitti vahvimman yhdenmukaisuuden todisteiden kanssa. Tietojoukko analysoitiin sitten kuvaavien tilastojen luomiseksi ja epätarkkojen ja tarkkojen viestien vertaamiseksi sitoutumisen perusteella.

Sosiaalisen median arvioinnin tarkistuslistan määrittelemien ruokavalioon liittyvien Tiktok-viestien laatu

Tulokset

Terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat ylämäkeen taistelua. Tarkimmasta sisällöstä huolimatta ravitsemusasiantuntijat ja ravitsemusasiantuntijat muodostivat vain 9 % kaikista viesteistä, joten suurin osa ravitsemusneuvoista jäi vaikuttajien käsiin ilman muodollista koulutusta.

Terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttajat muodostivat 32 % postauksista, kuntoiluun liittyvän sisällön luojat 18 % ja elämäntapasisällön luojat tai muut tekijät, jotka eivät keskittyneet terveyteen tai ravitsemukseen, muodostivat 18 %. Sitä vastoin ravitsemusterapeutit, ravitsemusasiantuntijat tai muut terveydenhuollon ammattilaiset olivat edustettuina vain 5 prosentissa ravitsemusterapeutin tehtävistä ja 4 prosentissa ravitsemusterapeutin tehtävistä, joten kokenut sisältö oli vähemmistönä.

Sisällön osalta noin 34 % viesteistä liittyi laihduttamiseen, ateria-ideoihin tai resepteihin. 32 %:ssa videoista vaikuttajat kertoivat "Mitä syön päivässä", jonka tutkimus osoitti ensisijaiseksi mormatiivisen viestinnän ja väärän tiedon lähteeksi. Ravintolisistä keskusteltiin 10 prosentissa sivustoista, kun taas ruokavalioista, jotka saavuttivat tietyt tavoitteet, keskusteltiin 7 prosentissa.

Lähes puolessa sovellettavista viesteistä sisällöntuottaja käytti suosituksia oman yrityksensä tai tuotteensa mainostamiseen. Vain 18 % sisälsi läpinäkyvän mainonnan ja vain 13 % tunnisti ja paljasti eturistiriitojen lähteitä. Noin 63 % viesteistä edisti stereotyyppisiä asenteita ja 55 % ei tarjonnut näyttöön perustuvaa tietoa. Vain 10 % virastoista korosti mahdollisia riskejä, jotka liittyvät mainostamansa käyttäytymiseen ja tuotteisiin mahdollisista haitoista huolimatta.

Tutkimusryhmä havaitsi, että 36 prosenttia töistä oli täysin tarkkoja ja 29 prosenttia enimmäkseen tarkkoja. Sen sijaan 19 % viesteistä sisälsi erittäin epätarkkoja tietoja ja 18 % oli enimmäkseen epätarkkoja. Vain 12 % viroista sai arvosanan A, 12 % sai arvosanan B, 20 % sai arvosanan C ja 15 % sai arvosanan D; 41 prosenttia ei voitu arvioida. Ravitsemusterapeutit tuottivat tarkimmat viestit, joiden sisällöstä 42 % arvioitiin täysin täsmällisiksi.

Erityisesti enimmäkseen tarkkojen ja luokan A viestien sitoutuminen oli keskimäärin korkein, mutta erot tarkkojen ja epätarkkojen viestien sitoutumismittareissa eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Tämä viittaa siihen, että Tiktokin algoritmi ei kuitenkaan välttämättä suosi tarkkaa sisältöä harhaanjohtavan sisällön sijaan.

Ravitsemusaiheiden jakautuminen ravitsemusaiheisiin Tiktok-viesteihin tasojen mukaan (A) tarkkuus ja (b) Todistus.

Johtopäätökset

Sosiaalisen median alustoja, mukaan lukien tässä tutkimuksessa analysoidut alustat, hallitsevat pääasiassa ei-asiantuntija sisällöntuottajat. Vaikka nämä tekijät ovat suosittuja, ne saattavat esittää tietoja, jotka eivät ole tieteellisesti uskottavia.

Löydökset korostavat kiireellistä tarvetta tiukempaan ravitsemuksellisten väärien tietojen hallintaan, erityisesti sellaisissa myyntipisteissä, jotka edistävät äärimmäistä ruokavaliota, hallitsemattomia painonpudotusväitteitä tai tuotteita, joiden sponsorointi on julkista.

Pätevien ammattilaisten panoksiin, erityisesti painonpudotukseen, on kiinnitettävä enemmän huomiota haavoittuvien ryhmien, kuten nuorten aikuisten, minimoimiseksi.

Mitä syön päivässä -videoita on korostettu pääasiallisena väärän tiedon aiheuttajana ja epärealististen ravitsemusstandardien vahvistajana. Tämä yhdessä alustan harhaanjohtavan sisällön sääntelyn puutteen kanssa viittaa siihen, että tarvitaan ennakoivampia toimia.

Tutkimus vaatii politiikkaa, joka kannustaa alustoja tarkistamaan terveyssisällön tekijöiden valtakirjat ja edistämään näyttöön perustuvaa ravitsemusohjeistusta virusperäiselle mutta harhaanjohtavalle sisällölle. Tarvitaan myös ponnisteluja käyttäjille valistaakseen väärästä tiedosta sosiaalisessa mediassa, jotta harhaanjohtavalle sisällölle altistumisen vaikutus minimoidaan.

Lähteet: