Tutkimus osoittaa, että psykoosilääkkeet lisäävät dementiapotilaiden terveysriskiä

Tutkimus osoittaa, että psykoosilääkkeet lisäävät dementiapotilaiden terveysriskiä

NykyisessäBritish Medical JournalTutkimuksessa tutkijat arvioivat antipsykoottisten lääkkeiden käyttöön liittyviä sivuvaikutuksia dementiapotilailla.

Psykoosilääkkeiden rooli dementian hoidossa

Ihmiset, joilla on diagnosoitu dementia, kokevat toimintahäiriöitä ja progressiivista kognitiivista heikkenemistä. Dementian yleisiä psykologisia ja käyttäytymiseen liittyviä oireita ovat ahdistus, masennus, apatia, aggressio, delirium, ärtyneisyys ja psykoosi.

Dementian psykologisten ja käyttäytymiseen liittyvien oireiden hallitsemiseksi potilaita hoidetaan yleensä psykoosilääkkeillä. Yhdistyneen kuningaskunnan National Institute for Health and Care Excellence suosittelee tällä hetkellä psykoosilääkkeiden käyttöä vain silloin, kun muut kuin lääkkeet eivät ole tehokkaita lievittämään dementian käyttäytymis- ja psykologisia oireita. Äskettäisen koronavirustauti 2019 (COVID-19) -pandemian aikana psykoosilääkkeiden käyttö on kuitenkin lisääntynyt rajoitustoimenpiteiden ja ei-lääkehoitojen puutteen vuoksi.

Isossa-Britanniassa risperidoni ja haloperidoli ovat ainoita psykoosilääkkeitä, jotka on hyväksytty dementian käyttäytymiseen liittyvien tai psykologisten oireiden hoitoon. Vuonna 2003 Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) korosti riskejä, kuten aivohalvauksen, ohimenevän iskeemisen kohtauksen ja kuolleisuuden, jotka liittyvät risperidonin käyttöön vanhemmilla dementiaa sairastavilla aikuisilla.

Useiden tutkimusraporttien perusteella Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Euroopassa on laadittu sääntelyohjeita, joilla vähennetään sopimattomia psykoosilääkkeiden määrää dementian käyttäytymis- ja psykologisten oireiden hoitoon. Tähän mennessä vain harvat tutkimukset ovat osoittaneet yhteydestä psykoosilääkkeiden määräämisen iäkkäille aikuisille, joilla on dementia, ja useiden sairauksien, kuten sydäninfarktin, laskimotromboembolian, kammiorytmihäiriön ja akuutin munuaisvaurion, riskin välillä.

Tietoja tutkimuksesta

Nykyisessä tutkimuksessa tutkittiin antipsykooteihin liittyvien haittavaikutusten riskiä suurella dementiaa sairastavien aikuisten ryhmällä. Joitakin tässä tutkimuksessa huomioituja haittavaikutuksia olivat laskimotromboembolia, aivohalvaus, sydämen vajaatoiminta, kammiorytmi, luunmurtumat, sydäninfarkti, keuhkokuume ja akuutti munuaisvaurio.

Yli 98 % Yhdistyneen kuningaskunnan väestöstä on rekisteröitynyt National Health Servicen (NHS) yleislääkärijärjestelmään. Kaikki asiaankuuluvat tiedot kerättiin Clinical Practice Research Datalink (CPRD) sähköisistä terveyskertomuksista, jotka on linkitetty yli 2 000 yleislääkäriin. CPRD sisältää Aurum- ja GOLD-tietokannat, joiden voidaan katsoa edustavan laajasti Ison-Britannian väestöä.

Rekrytoitiin yli 50-vuotiaita, joilla oli diagnosoitu dementia. Tärkeää on, että kukaan tutkimukseen osallistuneista ei saanut antipsykoottista interventiota vuotta ennen diagnoosiaan.

Tutkijat käyttivät sovitettua kohorttimallia, jossa jokainen potilas, joka käytti antipsykoottisia lääkkeitä alkuperäisen dementiadiagnoosin jälkeen, yhdistettiin ilmaantuvuustiheysnäytteenottomenetelmällä. Tämä menetelmä sisälsi jopa 15 satunnaisesti valittua potilasta, joille todettiin dementia samana päivänä, mutta joille ei määrätty antipsykoottista lääkitystä.

Antipsykootit lisäävät haittavaikutusten riskiä dementiapotilailla

Molemmissa kohortteissa osallistujien keski-ikä oli 82,1 vuotta. Yhteensä 35 339 osallistujalle määrättiin psykoosilääkkeitä tutkimusjakson aikana.

Keskimääräinen päivien lukumäärä ensimmäisen dementiadiagnoosin ja ensimmäisen antipsykoottisen reseptin päivämäärän välillä oli Aurumilla 693,8 ja GOLDilla 576,6 päivää. Yleisimmin määrätyt psykoosilääkkeet olivat risperidoni, haloperidoli, olantsapiini ja ketiapiini.

Nykyisessä väestöpohjaisessa tutkimuksessa havaittiin, että dementiaa sairastavilla aikuisilla, joille on määrätty psykoosilääkkeitä, on suurempi riski saada laskimotromboembolia, sydäninfarkti, aivohalvaus, sydämen vajaatoiminta, keuhkokuume, murtumat ja akuutti munuaisvaurio kuin ei-käyttäjillä. Tämä havainto perustui molemmista tietokannoista valitun 173 910 dementiaa sairastavan aikuisen analyysiin.

Lisääntynyt haittavaikutusten riski havaittiin yleisimmin nykyisillä ja äskettäin psykoosilääkkeiden käyttäjillä. 90 päivän psykoosilääkkeiden käytön jälkeen laskimotromboembolian, keuhkokuumeen, akuutin munuaisvaurion ja aivohalvauksen riski oli suurempi kuin ei-käyttäjillä. Antipsykootit eivät kuitenkaan vaikuttaneet kammiorytmioiden, umpilisäkkeen ja kolekystiitin riskiin.

Risperidonin käyttöön verrattuna haloperidoli liittyi merkitsevästi lisääntyneeseen keuhkokuumeen, luunmurtumien ja akuutin munuaisvaurion riskiin. Vaikka haloperidolin sivuvaikutukset olivat suurempia kuin ketiapiinin, risperidonin ja ketiapiinin välillä ei havaittu merkittäviä eroja murtumien, sydämen vajaatoiminnan ja sydäninfarktin riskissä. Ketiapiinin, aivohalvauksen, akuutin munuaisvaurion ja laskimotromboembolian riski oli pienempi ketiapiinilla kuin risperidonilla.

Johtopäätökset

Nykyinen tutkimus valaisee, kuinka psykoosilääkkeet vaikuttavat iäkkäisiin dementiasta kärsiviin ihmisiin. Näiden lääkkeiden käyttöön on liitetty monia vakavia sivuvaikutuksia, kuten aivohalvaus, akuutti munuaisvaurio, keuhkokuume, laskimotromboembolia, sydämen vajaatoiminta ja sydäninfarkti.

Tulevaisuudessa nämä riskit sekä aivoverisuonitapahtumat ja kuolleisuus on otettava huomioon tehtäessä päätöksiä antipsykoottisten lääkkeiden käytöstä iäkkäiden aikuisten dementian hoidossa.

Lähteet: