Probioottinen juoma kefir lupaa ehkäistä Alzheimerin tautia
Voisiko yksinkertainen probioottinen juoma auttaa torjumaan Alzheimerin tautia? Uusi tutkimus tutkii, kuinka kefir vähentää hermoston tulehdusta ja tukee aivojen terveyttä tarjoten toivoa tuleville ravitsemustoimenpiteille. Äskettäin Brain Behavior and Immunity Integrative -lehdessä julkaistussa artikkelissa tutkijat tarkastelivat tutkimuksia ihmisillä ja eläinmalleilla tutkiakseen kefirin, fermentoidun, runsaasti probiootteja sisältävän ruoan, vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, hermoston rappeutumiseen ja oksidatiiviseen stressiin. He päättelivät, että kefir näyttää lupaavalta mahdollisena täydentävänä hoitona Alzheimerin taudille ja tarjoaa hermostoa suojaavia etuja anti-inflammatoristen ja antioksidanttisten ominaisuuksiensa ansiosta. Siellä on…
Probioottinen juoma kefir lupaa ehkäistä Alzheimerin tautia
Voisiko yksinkertainen probioottinen juoma auttaa torjumaan Alzheimerin tautia? Uusi tutkimus tutkii, kuinka kefir vähentää hermoston tulehdusta ja tukee aivojen terveyttä tarjoten toivoa tuleville ravitsemustoimenpiteille.
Artikkeli julkaistiin äskettäin lehdessäIntegroiva aivojen käyttäytyminen ja immuniteettiTutkijat tutkivat tutkimuksia, joissa osallistui ihmisiin ja eläinmalleja, tutkiakseen kefirin, runsaasti probiootteja sisältävän fermentoidun ruoan, vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, hermoston rappeutumiseen ja oksidatiiviseen stressiin. He päättelivät, että kefir näyttää lupaavalta mahdollisena täydentävänä hoitona Alzheimerin taudille ja tarjoaa hermostoa suojaavia etuja anti-inflammatoristen ja antioksidanttisten ominaisuuksiensa ansiosta. Standardoituja formulaatioita ja suuria kliinisiä tutkimuksia tarvitaan kuitenkin sen terapeuttisen potentiaalin validoimiseksi ihmispotilailla.
Alzheimerin taudin seuranta ja hoito
Kefirin mahdolliset aivoja tehostavat vaikutukset voivat ulottua Alzheimerin taudin ulkopuolelle, ja uusien tutkimusten mukaan se voi säädellä mielialaa ja stressiä vaikuttamalla suolisto-aivo-akseliin. Jotkut tutkimukset ovat yhdistäneet probioottipitoisen ruokavalion ahdistuksen ja masennusoireiden vähentämiseen.
Alzheimerin tauti on johtava maailmanlaajuisen dementiataakan aiheuttaja, ja sen osuus on noin 60 % tapauksista, mikä johtaa kognitiiviseen heikkenemiseen ja muistin menettämiseen. Vuoteen 2050 mennessä esiintyvyyden odotetaan nousevan 150 miljoonaan väestön ikääntyessä. Tämän taudin oireita ovat sekavuus, puhevaikeudet ja muistin menetys, jotka lopulta vaikuttavat suuresti käyttäytymiseen ja kuntoon, mikä johtaa itsenäisyyden menettämiseen.
Tällä hetkellä tähän sairauteen ei ole parannuskeinoa, ja nykyiset hoidot keskittyvät ensisijaisesti oireiden hallintaan. Uusilla lähestymistavoilla pyritään kuitenkin vähentämään tau-proteiinien ja beeta-amyloidiplakkien kertymistä, mikä tutkijoiden mukaan helpottaa atrofiaa ja aivosolujen vaurioitumista kroonisen tulehduksen kautta, joka liittyy mikroglian yliaktivoitumiseen. Lisäksi insuliinin signaloinnin ja oksidatiivisen stressin säätelyhäiriöt ovat olleet osallisena taudin etenemisessä, mikä vahvistaa useiden hoitostrategioiden tarvetta. Diagnostiset edistysaskeleet ovat myös antaneet lääkäreille mahdollisuuden havaita varhaiset riskitekijät tarkkailemalla aivo-selkäydinnesteen ja veren biomarkkereita, jolloin painopiste siirtyy ennaltaehkäisyyn.
Elämäntapamuutokset ja Alzheimerin riski
Vaikka jotkut tapaukset ovat perinnöllisiä, useimmat Alzheimerin tapaukset ovat satunnaisia ja niihin vaikuttavat ikääntyminen, elämäntapa ja sairaudet, kuten liikalihavuus, diabetes ja korkea verenpaine. Tutkimukset viittaavat siihen, että näiden riskitekijöiden hoitaminen voi estää yli 30 % tapauksista. Myös suoliston terveydellä on merkitystä, sillä suolistobakteerien epätasapaino voi laukaista tulehdusta ja pahentaa kognitiivista heikkenemistä esimerkiksi TLR4/MYD88/NLRP3-signalointisarjan kautta.
Elämäntapamuutosten, erityisesti ruokavalion, on havaittu olevan hyödyllinen tapa vähentää riskitekijöitä. Fermentoidut ruoat sisältävät runsaasti probiootteja, joita tutkitaan parantamaan Alzheimerin tautia sairastavien ihmisten kognitiivisia toimintoja. Tällaiset ruoat sisältävät hyödyllisiä yhdisteitä, jotka voivat vähentää hermoston tulehdusta ja oksidatiivista stressiä, jotka ovat molemmat keskeisiä taudin etenemisen tekijöitä.
Probiooteista kefiiri erottuu siitä, että se sisältää probioottien lisäksi kattavan mikrobe- ja ravintoainekoostumuksen, joka sisältää mineraaleja, vitamiineja ja proteiineja. Mikrobikoostumus voi kuitenkin vaihdella merkittävästi tuotantomenetelmistä riippuen, mikä vaikeuttaa tutkimusten vertailua. Näiden formulaatioiden standardointi on ratkaisevan tärkeää toistettavuuden varmistamiseksi tulevissa kliinisissä sovelluksissa. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että kefir voi tukea aivojen terveyttä vähentämällä oksidatiivisia vaurioita ja tulehdusta ja moduloimalla insuliinin signaalireittejä, kuten PI3K/AKT/GSK-3β/MTOR-akselia, jolla on avainrooli hermosolujen selviytymisessä ja synaptisessa plastisuudessa. Tässä katsauksessa tutkijat tunnistivat ja arvioivat järjestelmällisesti tutkimuksia kefirin vaikutuksista Alzheimerin tautiin.
Tämä kuva osoittaa suoliston dysbioosin roolin Alzheimerin taudin hermotulehduksessa ja patofysiologiassa. Dysbioottinen suoliston mikrobiota aktivoi tulehdusreittejä, mikä lisää oksidatiivista stressiä. Tämä puolestaan laukaisee mikroglian aktivoitumisen keskushermostossa. Sitten aktiiviset mikrogliat stimuloivat astrosyyttejä, mikä johtaa veri-aivoesteen (BBB) hajoamiseen, mikä edistää mikroglian aktivaatiota noidankehässä. Sekä BBB-kompromissi että mikrogliaaktivaatio myötävaikuttavat beeta-amyloidiplakkien ja neurofibrillaaristen kimppujen muodostumiseen ja kerääntymiseen tau-proteiinin hyperfosforylaation kautta, mikä edistää hermosolujen apoptoosia, synaptista toimintahäiriötä ja taudin etenemistä.
Rajoitettu näyttö ihmistutkimuksista
Tutkijat tunnistivat seitsemän asiaankuuluvaa tutkimusta viidestä lääketieteellisestä tietokannasta, joista vain yhdessä oli mukana ihmisiä. Tässä tutkimuksessa 13 Alzheimerin tautia sairastavaa potilasta sai kefiirilisää; Analyysi osoitti, että heidän oksidatiivinen stressinsä ja tulehdusmerkkinsä vähenivät, kun taas heidän motoriikkansa, kognitiiviset toimintansa ja muistinsa paranivat. Tarkemmin sanottuna potilaat paransivat 28 % Mini-Mental State Examination (MMSE) -pisteissä ja noin 66 % ja 62 % välittömässä muistissa ja 62 %:lla vastaavasti. Toisessa katsauksessa mainitussa tutkimuksessa (Agahi et al., 2018) ei kuitenkaan löydetty kognitiivisia etuja vaikeaa Alzheimerin tautia sairastavilla potilailla, mikä korosti tarvetta lisätutkimukselle kefirin lisäyksen annostuksesta, mikrobikoostumuksesta ja vaihekohtaisista vaikutuksista.
Galt = suoleen liittyvä lymfoidikudos. Kuvassa näkyy suoliston mikrobiotan keskeinen rooli ihmisten terveydessä toisiinsa liittyvien toimintojen kautta. Se säätelee immuunijärjestelmää edistämällä toleranssia ei-patogeenisiä ärsykkeitä vastaan ja kilpailemalla patogeenien kanssa. Mikrobiota vaikuttaa suolen ja aivojen akseliin kaksisuuntaisen hermoviestinnän ja bakteerien aineenvaihduntatuotteiden, toksiinien ja aivojen toimintaan ja tulehdukseen vaikuttavien fragmenttien verenkierron kautta. Se tukee aineenvaihduntaa tuottamalla lyhytketjuisia rasvahappoja, muuntamalla sappihappoja ja syntetisoimalla ruuansulatusentsyymejä samalla edistäen vitamiinien tuotantoa. Terve mikrobiota ylläpitää suoliston estettä, joka estää haitallisia bakteerisivutuotteita siirtymästä verenkiertoon ja suojaa systeemistä ja neurologista terveyttä (LeBlanc et al., 2013).
Oppitunteja jyrsijä- ja kärpäsmalleilta
Toisin kuin monet maitotuotteet, kefirissä on huomattavasti vähemmän laktoosia, mikä tekee siitä paremmin sulavaa laktoosi-intoleranssista kärsiville. Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että kefiiri voi auttaa parantamaan laktoosin sulamista ajan myötä lisäämällä hyödyllisten suolistobakteerien esiintymistä.
Jäljellä olevista tutkimuksista neljässä oli jyrsijöitä, eli hiiriä, albiinorottia ja Wistar-rottia. Nämä tutkimukset keskittyivät aivokudoksen muutokseen, hermotulehdukseen ja kognitiivisiin toimintoihin. Tutkimusartikkelissa todettiin, että kefir muutti suoliston mikrobiomia vähentäen aivojen tulehdusta TLR4-reitin modulaation kautta ja parantaen kognitiivista toimintaa. Lisäksi kefirin lisäys yhdistettiin vähentyneeseen beeta-amyloidin kertymiseen, hippokampuksen hermosolujen säilymiseen ja parantuneeseen oppimiskykyyn jyrsijämalleissa.
Toinen tutkimus osoitti, että kantasoluhoidon yhdistäminen kefiriin suojaa tehokkaasti oksidatiiviselta stressiltä ja hermotulehdukselta. Jyrsijät, joita hoidettiin pioglitatsonilla, diabeteslääkkeellä ja kefirillä, vähensivät hermosoluvaurioita ja muistin heikkenemistä, kun taas simvastatiini (rasvapitoisuutta alentava lääke) ja kefiiri yhdessä vähensivät hermotulehdusta ja oksidatiivista stressiä.
Kahdessa tutkimuksessa tutkittiin kefirin vaikutuksia amyloidin kertymiseen ja hermoston rappeutumiseen käyttämällä kärpäsiä. Toinen havaitsi, että kefir lisäsi motorisia toimintoja ja antioksidanttiaktiivisuutta vähentäen samalla amyloidin kertymistä, kun taas toinen osoitti, että kefir vähensi aivovaurioita ja parantaa motorisia taitoja ja selviytymistä. Lisäksi biokemialliset analyysit vahvistivat oksidatiivisten stressimerkkien vähenemisen ja hermosolujen eloonjäämisen paranemisen näissä malleissa.
Johtopäätökset
Vaikka oireiden hallinta on ensisijainen lähestymistapa nykyisessä Alzheimerin hoidossa, yleisesti käytetyt lääkkeet eivät estä taudin etenemistä kognitiivisten tulosten parantamisesta huolimatta. Ruokavaliota pidetään yhä useammin riskinä sairastua, ja kefiiri on painopisteenä sen runsaan bioaktiivisten yhdisteiden vuoksi.
Elintapa- ja ravitsemustoimenpiteiden yhdistäminen lääkehoitoihin on välttämätöntä, varsinkin kun Alzheimerin tauti on monimutkainen sairaus, johon vaikuttavat useat tekijät. Vaikka kefiiri näyttää lupaavalta eläinmalleissa ja yksittäisessä tutkimuksessa ihmisillä, sen vaikutukset voivat riippua mikrobikannan koostumuksesta ja annoksesta. Kliiniset kokeet ja pitkittäiset tutkimukset ovat tarpeen tämän ja muiden probioottien pitkän aikavälin vaikutusten arvioimiseksi, jolloin saadaan näyttöä sen vuorovaikutuksista muiden interventioiden kanssa kognitiivisen heikkenemisen estämiseksi.
Sen tehon ja turvallisuuden kattava ymmärrys, mukaan lukien optimaaliset annokset ja standardoidut formulaatiot, on myös tarpeen, jotta voidaan mitata sen käyttökelpoisuutta terapeuttisissa ja kliinisissä yhteyksissä. Lisäksi tutkijat korostavat, että kefirin terapeuttiseen potentiaaliin vaikuttavat vaihtelut mikrobipitoisuudessa ja käymisolosuhteissa, mikä vaatii lisästandardointia ennen kliinistä käyttöönottoa. Vaikka Alzheimerin taudin parannuskeinoa ei ole saatavilla, uusi tutkimus tarjoaa lupaavia strategioita seulonnan, seurannan, ehkäisyn ja hoidon parantamiseksi.
Lähteet:
- Tanure, Y. C. B., Mafra, A. C. M., Guimarães, B. L. M., Magalhães, R. C., Fagundez, C., Nascimento, I. J. B. D., & Brito, J. C. M. (2025). Potential Benefits of Kefir and its Compounds on Alzheimer’s Disease: A Systematic Review. Brain Behavior and Immunity Integrative, 100115. DOI: 10.1016/j.bbii.2025.100115, https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2949834125000133