Tutkimus osoittaa, kuinka keltakuumerokote laukaisee vahvan immuunivasteen

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Tutkijat osoittavat, kuinka rokote aktivoi tietyt immuunisolut - tärkeä lähtökohta uusien rokotteiden kehittämiselle. Keltakuumerokotus elävällä heikennetyllä YF17D-rokotteella on yksi tehokkaimmista saatavilla olevista rokotuksista. Yksittäinen annos antaa pitkäaikaisen suojan tautia vastaan. Immuunivasteen vahvuuden ja pitkäkestoisuuden vuoksi tämä rokote toimii erinomaisena mallina tutkittaessa tehokkaita immuunipuolustusmekanismeja virusinfektioita vastaan. Vielä ei kuitenkaan täysin ymmärretä, kuinka tämä rokote laukaisee niin poikkeuksellisen vahvan immuunivasteen. Biomedical Centerin (BMC) immunologian professori Anne Krugin johtama ryhmä…

Tutkimus osoittaa, kuinka keltakuumerokote laukaisee vahvan immuunivasteen

Tutkijat osoittavat, kuinka rokote aktivoi tietyt immuunisolut - tärkeä lähtökohta uusien rokotteiden kehittämiselle.

Keltakuumerokotus elävällä heikennetyllä YF17D-rokotteella on yksi tehokkaimmista saatavilla olevista rokotuksista. Yksittäinen annos antaa pitkäaikaisen suojan tautia vastaan. Immuunivasteen vahvuuden ja pitkäkestoisuuden vuoksi tämä rokote toimii erinomaisena mallina tutkittaessa tehokkaita immuunipuolustusmekanismeja virusinfektioita vastaan. Vielä ei kuitenkaan täysin ymmärretä, kuinka tämä rokote laukaisee niin poikkeuksellisen vahvan immuunivasteen.

Immunologian professori Anne Krugin johtama tutkimusryhmä LMU:n Biomedical Centeristä (BMC) yhteistyössä LMU:n yliopistollisen sairaalan professorin Simon Rothenfußerin kanssa tutki, kuinka tietyt immuunisolut - eli dendriittisolut (DC:t) ja monosyytit - reagoivat rokotteeseen. Tätä tarkoitusta varten eri DC- ja monosyyttisolutyyppejä analysoitiin yli 200 terveen aikuisen verestä ennen ja jälkeen rokotuksen. Rokotuksen jälkeen monet näistä immuunisoluista osoittivat tyypillistä aktivaatiota niin sanotuilla interferonilähettimolekyyleillä, joilla on keskeinen rooli kehon viruksia vastaan ​​​​puolustuksessa. Erityisen huomionarvoinen löytö oli solun pintamolekyyli Siglec-1, joka tuli näkyvämmäksi tietyissä solutyypeissä viikon sisällä rokotuksesta ja liittyi keltakuumevirusta vastaan ​​suojaavien vasta-aineiden nopeaan tuotantoon.

Tutkimuksemme tarjoaa uusia näkemyksiä immuunijärjestelmän vasteesta erittäin tehokkaalle virusrokotteelle. Nämä havainnot voivat tukea uusien rokotteiden kehittämistä, jotka tarjoavat nopean suojan esimerkiksi uusien epidemioiden yhteydessä. Lisäksi Siglec-1 voi toimia hyödyllisenä biomarkkerina tulevissa rokotustutkimuksissa. "

Anne Krug, LMU Biomedical Centerin (BMC) professori


Lähteet:

Journal reference:

Winheim, E.,et ai.(2025). Interferonin aiheuttama dendriittisolujen ja monosyyttien aktivaatio keltakuumerokotuksella korreloi varhaisten vasta-ainevasteiden kanssa. Proceedings of the National Academy of Sciences. doi.org/10.1073/pnas.2422236122.