Uusi QR4-algoritmi ylittää aiemmat mallit sydän- ja verisuonisairauksien riskin ennustamisessa

Uusi QR4-algoritmi ylittää aiemmat mallit sydän- ja verisuonisairauksien riskin ennustamisessa

Hiljattain Nature Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat esittelivät uuden algoritmin kardiovaskulaarisen riskin ennustamiseen.

tausta

Sydän- ja verisuonisairaudet (CVD) ovat edelleen johtava kuolinsyy maailmanlaajuisesti. Kansainvälisissä ohjeissa suositellaan riskien ennakointityökalujen käyttöä haavoittuville väestöryhmille interventioissa.

Euroopan, Yhdysvaltojen (Yhdysvallat) ja Yhdistyneen kuningaskunnan (Yhdistynyt kuningaskunta) ohjeissa suositellaan systemaattista sepelvaltimoriskin arviointia 2 (SCORE2), ateroskleroottista sydän- ja verisuonitautien pistettä (ASCVD) ja QRISK3:a.

Erityisesti viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet sairauksia, jotka liittyvät suureen sydän- ja verisuonitautien riskiin, kuten: Esimerkkejä ovat syöpä, Downin oireyhtymä ja oppimisvaikeudet, joita nämä työkalut eivät kata.

Nykyiset työkalut aliarvioivat riskin, kun nämä sairaudet liittyvät itsenäisesti korkeampaan sydän- ja verisuonisairauksien riskiin. Siksi ihmisillä, joilla on diagnosoitu nämä sairaudet, ei ehkä ole mahdollisuutta hyödyllisiin toimenpiteisiin. Lisäksi yliarviointi voi johtaa siihen, että ihmiset saavat tarpeettomia toimenpiteitä.

Tutkimus ja tulokset

Tässä tutkimuksessa tutkijat kehittivät ja validoivat uuden sydän- ja verisuonisairauksien riskin ennustustyökalun, QR4:n. He käyttivät tietoja Clinical Practice Research Datalink (CPRD) GOLD- ja QResearch-tietokannoista. Johtamis- ja validointikohortit luotiin Englannin QRsearch-käytäntöjen avulla.

Lisäksi muodostettiin toinen validointikohortti käyttämällä CPRD GOLD -käytäntöjä Walesista, Pohjois-Irlannista ja Skotlannista. Mukana olivat 18–84-vuotiaat henkilöt vuosina 2010–2021.

Koehenkilöt, joilla oli aiemmin sydän- ja verisuonisairaus, ne, joilla ei ollut deprivaatiotietoja ja statiineja saaneet, suljettiin pois. Osallistujia seurattiin sydän- ja verisuonitautien diagnoosiin, kuolemaan tai tutkimuksen loppuun asti.

Ensisijainen päätetapahtuma oli sattuva sydän- ja verisuonisairaus, eli h. ei-kuolemaan johtava tai kuolemaan johtanut sydäninfarkti, ohimenevä iskeeminen aivohalvaus, iskeeminen/hemorraginen aivohalvaus tai iskeeminen sydänsairaus.

Toissijaisiin päätepisteisiin kuuluivat sepelvaltimotautiin liittyvät kuolemat, ei-fataali sydäninfarkti ja ei-fatal tai kuolemaan johtava aivohalvaus.

Kolmannen asteen tulokset olivat samanlaisia ​​kuin toissijaiset tulokset, mutta niihin sisältyivät lisäksi sydämen rytmihäiriöt, verenpainetauti ja kuolemaan johtava sydämen vajaatoiminta. QR4:n, ASCVD:n ja SCORE2:n suorituskykyä verrattiin käyttämällä kolmea tulosmääritelmää.

Ennustemuuttujiksi sisällytettiin vakiintuneet riskitekijät SCORE2:sta, ASCVD:stä ja QRISK3:sta sekä uudet ehdokasmuuttujat kirjallisuudesta. Syykohtaiset Cox-mallit arvioivat 10 vuoden sydän- ja verisuonitautiriskin ja pitivät ei-syövästä johtuvaa kuolleisuutta kilpailevana riskinä miehille ja naisille. Lisäksi kehitettiin kolme lisämallia (A–C).

Malli A kattoi QRISK3-parametrit ottamatta huomioon kilpailevia riskejä, ja malli B oli samanlainen kuin päämalli, mutta seuranta päättyi ennen koronavirustauti 2019 (COVID-19) pandemiaa. Sitä vastoin aika syöpädiagnoosista sisällytettiin ennustemuuttujaksi mallissa C.

Päätöskäyräanalyysissä arvioitiin QR4:n nettohyöty verrattuna malliin A ja QRISK3, ottaen huomioon kilpailevat riskit.

Tulokset

QR-tutkimuksen johtamis- ja validointikohortissa oli yli 9,97 ja 3,24 miljoonaa kohorttia, kun taas CPRD-validointikohortti sisälsi 3,54 miljoonaa henkilöä.

Kohortit olivat yleisesti ottaen samanlaisia, paitsi että QR-tutkimuksen kohorteilla oli kattavammat tiedot painoindeksistä (BMI), kolesterolista, tupakoinnista ja etnisyydestä kuin CPRD-kohortilla. Johtamiskohortissa oli 202 424 sydän- ja verisuonitautitapausta.

Vuonna 2020 sydän- ja verisuonitautien esiintyvyys oli alhaisempi, 4,03 1 000 henkilötyövuotta kohden, mutta palasi COVID-19:ää edeltävälle tasolle (4,31) vuonna 2021. Muiden kuin sydän- ja verisuonisairauksien kuolleisuusluvut nousivat vuodesta 2019 (3,45 per 1 000 henkilötyövuotta) vuoteen 2020 (3,84). ja pysyi korkealla vuonna 2021.

Tiimi tunnisti seitsemän uutta sydän- ja verisuonitautien ennustajaa naisille ja miehille - keuhko-, veri-, aivo- ja suusyöpä, oppimishäiriö, Downin oireyhtymä ja krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus (COPD).

Lisäksi naisille oli kaksi muuta ennustajaa - postnataalinen masennus ja preeklampsia. CVD-riski ei liittynyt astmaan, kilpirauhasen vajaatoimintaan, kilpirauhasen liikatoimintaan ja muun muassa antifosfolipidivasta-aineoireyhtymään kummallakaan sukupuolella.

Naisten sydän- ja verisuonitautiriski ei liittynyt endometrioosiin.in vitroHedelmöitys, keskenmeno, raskausdiabetes, istukan irtoaminen ja munasarjojen monirakkulatauti.

Useiden ennustajien, paitsi keuhkosyöpää, mukautetut riskisuhteet olivat korkeammat nuoremmilla naisilla. Veri- ja aivosyövän oikaistu riskisuhde laski iän myötä miehillä. Kolmen lisämallin arviot olivat samanlaisia ​​kuin päämallin.

Päätöskäyrän analyysi ehdotti QR4:lle hieman suurempaa nettohyötyä kuin malleille A ja QRISK3. QR4 oli myös tarkempi kuin SCORE2- ja ASCVD-riskipisteet.

Johtopäätökset

Tutkijat kehittivät ja validoivat QR4:n, uuden CVD-riskipisteen, joka sisältää yhdeksän uutta ennustajaa.

Se voi ennustaa 10 vuoden sydän- ja verisuonitautiriskiä sekä miehillä että naisilla. Sen suorituskyky oli tarkempi kuin muut sydän- ja verisuonisairauksien riskipisteet. Lisäksi QR4 ottaa huomioon kilpailevat riskit (kuolema ilman sydän- ja verisuonisairauksia), mikä vähentää riskien yliarviointia.

Kaiken kaikkiaan nämä havainnot voivat johtaa merkittäviin parannuksiin terveydellisissä tuloksissa.

Lähteet: